Ruumiillisuus Pirkko Saision romaanitrilogiassa Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja
MOILANEN, JAANA (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2007
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-30Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan ruumiillisuutta Pirkko Saision teoksissa Pienin yhteinen jaettava (1998), Vastavalo (2000) ja Punainen erokirja (2003). Tarkastelun kohteena on ensisijaisesti romaanitrilogian päähenkilön Pirkon ruumiinkuva. Teosten ruumiillisuutta kartoitetaan fenomenologisesta näkökulmasta, ja keskeisenä teoriana on käytetty Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiaa. Tutkimusote on narratologinen.
Fenomenologisen filosofian perinteessä ruumis on nähty ensisijaisesti elävänä ja aistivana ruumiina, ja vasta toissijaisesti biologisten lakien kuvaamana organismina. Tutkielmassa on tarkoitus osoittaa, miten fenomenologisen kirjallisuudentutkimuksen avulla on mahdollista tarkastella elettyä ja koettua ruumista tekstinä, sekä sitä, miten ruumis kerrotaan tekstissä.
Päähenkilö Pirkon ruumiillisuus ilmenee teoksissa moninaisilla tavoilla. Ennen kaikkea se näkyy teoksen keskeisissä syvärakenteissa ja teemoissa, mutta lisäksi myös kielen tasolla, metaforisesti ja symbolistisesti. Tutkielmassa ruumiillisuuden tarkastelu on jaettu kolmeen keskeiseen alalukuun: Pirkon ruumiinkuvaa analysoidaan sukupuoli-identiteetin, seksuaali-identiteetin sekä ruumiin historiallisuuden näkökulmasta.
Tutkielman avainsanoja: ruumis, ruumiillisuus, sukupuoli-identiteetti, seksuaali-identiteetti, fenomenologia, Pirkko Saisio
Fenomenologisen filosofian perinteessä ruumis on nähty ensisijaisesti elävänä ja aistivana ruumiina, ja vasta toissijaisesti biologisten lakien kuvaamana organismina. Tutkielmassa on tarkoitus osoittaa, miten fenomenologisen kirjallisuudentutkimuksen avulla on mahdollista tarkastella elettyä ja koettua ruumista tekstinä, sekä sitä, miten ruumis kerrotaan tekstissä.
Päähenkilö Pirkon ruumiillisuus ilmenee teoksissa moninaisilla tavoilla. Ennen kaikkea se näkyy teoksen keskeisissä syvärakenteissa ja teemoissa, mutta lisäksi myös kielen tasolla, metaforisesti ja symbolistisesti. Tutkielmassa ruumiillisuuden tarkastelu on jaettu kolmeen keskeiseen alalukuun: Pirkon ruumiinkuvaa analysoidaan sukupuoli-identiteetin, seksuaali-identiteetin sekä ruumiin historiallisuuden näkökulmasta.
Tutkielman avainsanoja: ruumis, ruumiillisuus, sukupuoli-identiteetti, seksuaali-identiteetti, fenomenologia, Pirkko Saisio