Yhtenäisyyttä etsimässä Opettajat ja koulun johtajat yhtenäisen perusopetuksen kehittäjinä Hämeenlinnassa
MIKKOLA, TONI; MIKKOLA, JOHANNA (2007)
2007
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16893
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16893
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvailla hämeenlinnalaisten opettajien käsityksiä yhtenäisen perusopetuksen kehittämisestä sekä tuottaa tietoa kehittämisen tueksi. Tutkimus sai alkunsa Hämeenlinnan opetustoimen ehdotuksesta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kunnat ovat olleet velvollisia järjestämään yleissivistävän opetuksen yhtenäisen perusopetuksen periaatteiden mukaan 1.8.2006 lähtien. Perusopetuksen yhtenäistäminen vaatii koulun kokonaisvaltaista uudistamista, jossa opettajat ja koulun johtajat ovat merkittävässä roolissa. Tutkimuksemme pääongelmina olivat: 1. Millainen on opettajien näkemys omasta roolistaan yhtenäisen perusopetuksen kehittämisessä? 2. Millainen on opettajien näkemys yhtenäisen perusopetuksen johtamisesta? Johtamista tutkittiin kolmella koulutusjärjestelmän hierarkiatasolla: rehtorit, yhteistoiminta-alueiden johtoryhmät ja opetustoimen johto.
Tutkimusotteena oli kvantitatiivinen survey-tutkimus. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin kaikille Hämeenlinnan peruskoulunopettajille (N=333). Kyselyyn vastasi 84 opettajaa ja rehtoria. Iältään vastaajat olivat 25-62 -vuotiaita. Vastaajista oli naisia 59 ja miehiä 23. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Luokanopettajia kyselyyn vastasi 46, aineenopettajia 25 ja muita 13. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 10.1 -tilasto-ohjelmalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin muun muassa tilastollisia tunnuslukuja, riippumattomien tapausten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia, Kruskal-Wallisin testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä.
Tutkimus osoitti, että opettajan työstä vain pieni osa on koulun kehittämistä. Kehittämistyön ei koeta kuuluvan opettajan perustehtävään, mutta se koetaan kuitenkin tärkeäksi. Kehittämistyö tukee opettajan ammatillista kehittymistä, mutta opettajien vaikutusmahdollisuudet kehittämistyössä voisivat olla paremmat. Opettajat näkevät johtajuuden tukevan perusopetuksen yhtenäisyyden muodostumista. Suhtautuminen johtajien tukeen muuttuu kuitenkin sitä varauksellisemmaksi, mitä korkeammalla johtaja sijaitsee koulun päätöksentekohierarkiassa. Yhteistoiminta-alueiden johtamisesta vastaajilla oli niukasti tietoa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokonaisvaltaiselle koulun uudistamiselle on Hämeenlinnassa hyvät edellytykset, kunhan opettajien ja johtajien rooleista koulun uudistuksessa saadaan muodostettua yhteinen näkemys ja kaikki saadaan toimimaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kehittämisessä olisi otettava huomioon erityisesti koulun sisällöllinen uudistaminen.
Avainsanat: yhtenäinen perusopetus, koulun kehittäminen, survey-tutkimus
Tutkimusotteena oli kvantitatiivinen survey-tutkimus. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, jotka lähetettiin kaikille Hämeenlinnan peruskoulunopettajille (N=333). Kyselyyn vastasi 84 opettajaa ja rehtoria. Iältään vastaajat olivat 25-62 -vuotiaita. Vastaajista oli naisia 59 ja miehiä 23. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut sukupuoltaan. Luokanopettajia kyselyyn vastasi 46, aineenopettajia 25 ja muita 13. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 10.1 -tilasto-ohjelmalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin muun muassa tilastollisia tunnuslukuja, riippumattomien tapausten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia, Kruskal-Wallisin testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä.
Tutkimus osoitti, että opettajan työstä vain pieni osa on koulun kehittämistä. Kehittämistyön ei koeta kuuluvan opettajan perustehtävään, mutta se koetaan kuitenkin tärkeäksi. Kehittämistyö tukee opettajan ammatillista kehittymistä, mutta opettajien vaikutusmahdollisuudet kehittämistyössä voisivat olla paremmat. Opettajat näkevät johtajuuden tukevan perusopetuksen yhtenäisyyden muodostumista. Suhtautuminen johtajien tukeen muuttuu kuitenkin sitä varauksellisemmaksi, mitä korkeammalla johtaja sijaitsee koulun päätöksentekohierarkiassa. Yhteistoiminta-alueiden johtamisesta vastaajilla oli niukasti tietoa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kokonaisvaltaiselle koulun uudistamiselle on Hämeenlinnassa hyvät edellytykset, kunhan opettajien ja johtajien rooleista koulun uudistuksessa saadaan muodostettua yhteinen näkemys ja kaikki saadaan toimimaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Kehittämisessä olisi otettava huomioon erityisesti koulun sisällöllinen uudistaminen.
Avainsanat: yhtenäinen perusopetus, koulun kehittäminen, survey-tutkimus