KOULUTUKSEN VAIKUTUS AMMATILLISEEN KASVUUN AUTOALALLA - autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon suorittaneiden käsityksiä koulutuksen vaikutuksista
KALLIO-SAVELA, MAARIT (2007)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KALLIO-SAVELA, MAARIT
2007
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-30Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on autoalan pätevöitymisohjelman mukaisen autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen vaikutus siihen osallistuneiden henkilöiden ammatillisen kasvuun, työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon. Tutkimuksessa selvitetään myös koulutuksen vaikutusta siihen osallistuneiden urakehitykseen ja palkkaukseen. Tutkimuksen tavoitteena on luoda kuvaa siitä, miten koulutettavat ovat kokeneet edellä mainitut asiat. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat autoalan pätevöitymisohjelman mukaisen autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon näyttökokeeseen valmistavan koulutuksen suorittaneet henkilöt. Tutkimusta tullaan hyödyntämään autoalan pätevöitymisohjelmaa ja siihen liittyviä koulutuksia, erityisesti autoalan työnjohdon erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta kehitettäessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna siten, että jokainen haastateltava kertoi kokemuksiaan ja näkemyksiään tutkimuksen kohteena olevista teemoista. Tutkimus toteutettiin kahden eri yrityksen kuudelle henkilölle. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tapaukset ovat esimerkkejä yleisistä tapauksista.
Tutkimuksen kohteena olleet henkilöt kokivat autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon näyttökokeeseen valmistavan koulutuksen tukeneen heidän ammatillista kasvuaan. Haastateltujen henkilöiden käsityksen mukaan eri työtehtävien vaatimat tiedot ja taidot opitaan työssä. Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon vaatimukset on suunniteltu työelämän työtehtävien kokonaisuudet huomioon ottaen. Haastateltavat kokivat koulutuksen lisänneen heidän ammatillista osaamista. Koulutuksen vahvuutena oli mahdollisuus reflektoida omaa työsuoritustaan. Keskustelut toisten koulutukseen osallistuvien kanssa koettiin ammatillista kasvua tukeviksi. Autoalan pätevöitymisohjelman mukainen koulutus oli mahdollistanut uralla etenemisen ja vaikuttanut jonkin verran palkkaukseen. Haastateltavat kokivat, että koulutus oli vaikuttanut työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon, koska osaamisen lisääntymisen kautta työskentelyvarmuus oli kasvanut. Osa haastatelluista koki olevansa motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä, mutta heidän mielestään koulutuksella ei ollut vaikutusta edellä mainittuihin asioihin. Haastateltavien käsityksen mukaan heidän työnantajansa olivat sitoutuneet koulutukseen ja olivat mahdollistaneet koulutukseen osallistumisen.
Autoalan pätevöitymisohjelma ja siihen sisältyvä autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon näyttötutkintoon valmistava koulutus ovat hyviä erimerkkejä nykyaikaisesta systemaattisesta henkilöstön kehittämisestä. Yrityksen sitoutuessa pitkäjänteiseen systemaattiseen koulutukseen henkilöstön osaamistaso lisääntyy, tehtävistä toiseen siirtyminen helpottuu sekä henkilöstön työtyytyväisyys kasvaa. Koska autoalan pätevöitymisohjelma on ainutlaatuinen ja se pitää sisällään nykyisen teoreettisen tietämyksen mukaiset ammatillista kasvua tukevat elementit, siihen kohdistuvaa tutkimusta kannattaisi jatkaa. Tieteellisesti hyviksi todettuja käytäntöjä kannattaisi myös levittää muille aloille.
Ammatillinen kasvu, työtyytyväisyys, työmotivaatio, kvalifikaatio, autoala,
Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna siten, että jokainen haastateltava kertoi kokemuksiaan ja näkemyksiään tutkimuksen kohteena olevista teemoista. Tutkimus toteutettiin kahden eri yrityksen kuudelle henkilölle. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tapaukset ovat esimerkkejä yleisistä tapauksista.
Tutkimuksen kohteena olleet henkilöt kokivat autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon näyttökokeeseen valmistavan koulutuksen tukeneen heidän ammatillista kasvuaan. Haastateltujen henkilöiden käsityksen mukaan eri työtehtävien vaatimat tiedot ja taidot opitaan työssä. Autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon vaatimukset on suunniteltu työelämän työtehtävien kokonaisuudet huomioon ottaen. Haastateltavat kokivat koulutuksen lisänneen heidän ammatillista osaamista. Koulutuksen vahvuutena oli mahdollisuus reflektoida omaa työsuoritustaan. Keskustelut toisten koulutukseen osallistuvien kanssa koettiin ammatillista kasvua tukeviksi. Autoalan pätevöitymisohjelman mukainen koulutus oli mahdollistanut uralla etenemisen ja vaikuttanut jonkin verran palkkaukseen. Haastateltavat kokivat, että koulutus oli vaikuttanut työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon, koska osaamisen lisääntymisen kautta työskentelyvarmuus oli kasvanut. Osa haastatelluista koki olevansa motivoituneita ja tyytyväisiä työhönsä, mutta heidän mielestään koulutuksella ei ollut vaikutusta edellä mainittuihin asioihin. Haastateltavien käsityksen mukaan heidän työnantajansa olivat sitoutuneet koulutukseen ja olivat mahdollistaneet koulutukseen osallistumisen.
Autoalan pätevöitymisohjelma ja siihen sisältyvä autoalan työnjohdon erikoisammattitutkinnon näyttötutkintoon valmistava koulutus ovat hyviä erimerkkejä nykyaikaisesta systemaattisesta henkilöstön kehittämisestä. Yrityksen sitoutuessa pitkäjänteiseen systemaattiseen koulutukseen henkilöstön osaamistaso lisääntyy, tehtävistä toiseen siirtyminen helpottuu sekä henkilöstön työtyytyväisyys kasvaa. Koska autoalan pätevöitymisohjelma on ainutlaatuinen ja se pitää sisällään nykyisen teoreettisen tietämyksen mukaiset ammatillista kasvua tukevat elementit, siihen kohdistuvaa tutkimusta kannattaisi jatkaa. Tieteellisesti hyviksi todettuja käytäntöjä kannattaisi myös levittää muille aloille.
Ammatillinen kasvu, työtyytyväisyys, työmotivaatio, kvalifikaatio, autoala,