Puhetta kirjallisuudesta - Diskursiiviset murroskaudet Pentinkulman päivillä
KALLIO, KUKKA-MAARIA (2007)
2007
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16878
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16878
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtuman pääjuhlapuheiden kautta kulttuurisen keskustelun kehitystä Suomessa. Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtuma on kirjailija Väinö Linnan kotiseudulla Urjalassa vuosittain kesällä järjestettävä noin viikon kestävä vakiintunut kirjallisuustapahtuma. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978. Lähdemateriaalina käytetty aineisto koostuu Pentinkulman päivien pääjuhlien puheista reilun kahdenkymmenen vuoden ajalta: perustamisvuodesta vuoteen 2001 saakka. Lähdemateriaalina käytetyn aineiston on dokumentoinut Maila Suominen. Aineiston perusteella selvitetään Pentinkulman päivien perinteitä, luonnetta ja kirjallisten teemojen linjauksia.
Yhteiskunnallisuus on keskeinen teema kirjallisuuskeskustelussa etenkin alkuvuosina. Tutkielmassa käytetään kirjallisuussosiologista näkökulmaa, joka tutkii kirjallisuuden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Kirjallisuustapahtuma ja sen dokumentoitu aineisto koostuu puheista, diskursseista. Tutkielman metodina käytetään diskurssianalyysia, jonka avulla tutkitaan mm. puheen tuottamisen strategioita. Juhlapuheiden diskurssit jaotellaan tutkielmassa kolmeen päädiskurssiin: perinteen rakentamisen diskurssiin, muutosdiskurssiin ja postmodernin yhteiskunnan diskurssiin. Ensimmäisen, perinteen rakentamisen diskurssin avulla määritellään suomalaisen kirjallisuuden ja Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtuman identiteettiä suomalaisuusdiskurssin ja paikallisien erityispiirteiden, kuten hämäläisyyden ja Väinö Linnan henkilöitymän ja kirjallisen työn, vahvistamisen kautta. Jälkimmäinen postmodernin yhteiskunnan diskurssi koostuu markkinatalousdiskurssista, medialisoitumisesta ja naisdiskurssista. Perinteen rakentamisen ja säilyttämisen diskurssia havainnoidaan myös museologisesta näkökulmasta.
Juhlapuheiden analyysissa esiin nostetut diskurssit peilaavat kukin murrosajan kulttuuripoliittista ilmastoa. Tutkielmassa tuodaan esiin tutkimusvälin taustalla vaikuttavat kulttuuripoliittiset murrokset havaintomateriaalin kautta. Lopuksi pohditaan kulttuurintuottamisen nykytilannetta sekä Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtuman imagon vahvuuksia, heikkouksia ja kehitysmahdollisuuksia tutkimusmateriaalin havaintojen pohjalta.
Tutkielman avainsanoja: kirjallisuussosiologia, diskurssianalyysi, Pentinkulman päivät, kirjallisuustapahtuma.
Yhteiskunnallisuus on keskeinen teema kirjallisuuskeskustelussa etenkin alkuvuosina. Tutkielmassa käytetään kirjallisuussosiologista näkökulmaa, joka tutkii kirjallisuuden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiä. Kirjallisuustapahtuma ja sen dokumentoitu aineisto koostuu puheista, diskursseista. Tutkielman metodina käytetään diskurssianalyysia, jonka avulla tutkitaan mm. puheen tuottamisen strategioita. Juhlapuheiden diskurssit jaotellaan tutkielmassa kolmeen päädiskurssiin: perinteen rakentamisen diskurssiin, muutosdiskurssiin ja postmodernin yhteiskunnan diskurssiin. Ensimmäisen, perinteen rakentamisen diskurssin avulla määritellään suomalaisen kirjallisuuden ja Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtuman identiteettiä suomalaisuusdiskurssin ja paikallisien erityispiirteiden, kuten hämäläisyyden ja Väinö Linnan henkilöitymän ja kirjallisen työn, vahvistamisen kautta. Jälkimmäinen postmodernin yhteiskunnan diskurssi koostuu markkinatalousdiskurssista, medialisoitumisesta ja naisdiskurssista. Perinteen rakentamisen ja säilyttämisen diskurssia havainnoidaan myös museologisesta näkökulmasta.
Juhlapuheiden analyysissa esiin nostetut diskurssit peilaavat kukin murrosajan kulttuuripoliittista ilmastoa. Tutkielmassa tuodaan esiin tutkimusvälin taustalla vaikuttavat kulttuuripoliittiset murrokset havaintomateriaalin kautta. Lopuksi pohditaan kulttuurintuottamisen nykytilannetta sekä Pentinkulman päivät -kirjallisuustapahtuman imagon vahvuuksia, heikkouksia ja kehitysmahdollisuuksia tutkimusmateriaalin havaintojen pohjalta.
Tutkielman avainsanoja: kirjallisuussosiologia, diskurssianalyysi, Pentinkulman päivät, kirjallisuustapahtuma.