Kääntäjän ammatillinen kasvuprosessi ja työelämävalmiuksien kehittyminen: Tapauskohteena Tampereen yliopiston käännöstieteen englannin oppiaine
HÄNNINEN, HANNAKAISA (2007)
2007
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16872
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16872
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kääntäjänkoulutuksen ja työelämän vastaavuutta ammatillisen kasvuprosessin näkökulmasta. Tärkeä ulottuvuus on koulutuksen käytännönläheisyys. Tapauskohteeksi valittiin Tampereen yliopiston käännöstieteen englannin oppiaine. Tutkimuksen perustana oli kysely, jolla kartoitettiin työelämässä olevien kääntäjien näkemyksiä koulutuksesta ja sen suhteesta työelämään. Muita pääaineistoja olivat käännöstieteellisen kirjallisuuden ohella kansainvälisen ja suomalaisen POSI-työryhmän laatimat selvitykset kääntäjänkoulutuksen käytännönläheisyydestä.
Ammatillisen kasvuprosessin osat ovat ammatillinen sosiaalistuminen, ammatti-identiteetti ja ammattietiikka. Ammatti-identiteetin kehittyminen edellyttää ammattietiikan sisäistämistä, jolloin etiikan opetuksen on oltava tiedostettua. Käännöstieteellisen kirjallisuuden perusteella kääntäjän työtä määrittelevät pikemminkin velvollisuudet kuin oikeudet. Vastaajat kokivat, että koulutuksessa puhuttiin ammattietiikasta melko paljon. Tosin muiden vastausten perusteella on aiheellista sanoa, että ammattietiikan opetus ei ole tietoista ja systemaattista, vaan se toteutuu ns. läpäisyperiaatteella. Yleisesti ottaen vastaajat katsoivat saaneensa hyvät/keskinkertaiset valmiudet työelämään, vaikkakin lähempi tarkastelu paljastaa, ettei koulutuksen sisältö vastaa kovin hyvin työelämän tarpeita. Koska kyseessä on tapaustutkimus, tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä muihin suomalaisiin kääntäjänkoulutuslaitoksiin.
Kääntäjien asemasta yhteiskunnassa keskustellaan nykyään paljon, minkä vuoksi koulutuksessa olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota ammatillisen kasvuprosessin eri osatekijöihin. Ammattietiikan pitäisi kuulua entistä selvemmin opetusohjelmaan, jotta kääntäjäopiskelijoille kehittyisi vahva ammatti-identiteetti jo opiskeluvaiheessa. Tällöin opiskelijoille muodostuu selkeä kuva tulevasta ammatista ja sen vaatimuksista. Koulutuksessa keskitytään paljon käännöskompetenssin vahvistamiseen, mutta kaupallisen kompetenssin piiriin kuuluvia taitoja olisi myös syytä opettaa. Ammatti-identiteetti selkiytyy, jos opinnoissa parannetaan työelämätaitojen opetusta ja työelämäyhteyksien luomista eli kaupallisen kompetenssin osa-alueita.
Avainsanat: kääntäjänkoulutus, ammatillinen kasvuprosessi, ammattietiikka, ammatti-identiteetti, työelämätaidot
Ammatillisen kasvuprosessin osat ovat ammatillinen sosiaalistuminen, ammatti-identiteetti ja ammattietiikka. Ammatti-identiteetin kehittyminen edellyttää ammattietiikan sisäistämistä, jolloin etiikan opetuksen on oltava tiedostettua. Käännöstieteellisen kirjallisuuden perusteella kääntäjän työtä määrittelevät pikemminkin velvollisuudet kuin oikeudet. Vastaajat kokivat, että koulutuksessa puhuttiin ammattietiikasta melko paljon. Tosin muiden vastausten perusteella on aiheellista sanoa, että ammattietiikan opetus ei ole tietoista ja systemaattista, vaan se toteutuu ns. läpäisyperiaatteella. Yleisesti ottaen vastaajat katsoivat saaneensa hyvät/keskinkertaiset valmiudet työelämään, vaikkakin lähempi tarkastelu paljastaa, ettei koulutuksen sisältö vastaa kovin hyvin työelämän tarpeita. Koska kyseessä on tapaustutkimus, tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä muihin suomalaisiin kääntäjänkoulutuslaitoksiin.
Kääntäjien asemasta yhteiskunnassa keskustellaan nykyään paljon, minkä vuoksi koulutuksessa olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota ammatillisen kasvuprosessin eri osatekijöihin. Ammattietiikan pitäisi kuulua entistä selvemmin opetusohjelmaan, jotta kääntäjäopiskelijoille kehittyisi vahva ammatti-identiteetti jo opiskeluvaiheessa. Tällöin opiskelijoille muodostuu selkeä kuva tulevasta ammatista ja sen vaatimuksista. Koulutuksessa keskitytään paljon käännöskompetenssin vahvistamiseen, mutta kaupallisen kompetenssin piiriin kuuluvia taitoja olisi myös syytä opettaa. Ammatti-identiteetti selkiytyy, jos opinnoissa parannetaan työelämätaitojen opetusta ja työelämäyhteyksien luomista eli kaupallisen kompetenssin osa-alueita.
Avainsanat: kääntäjänkoulutus, ammatillinen kasvuprosessi, ammattietiikka, ammatti-identiteetti, työelämätaidot