Power and Evil in J. K. Rowling's Harry Potter Novels
BALTZAR, BIRGIT (2007)
2007
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16864
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16864
Tiivistelmä
J. K. Rowlingin Harry Potter -romaanit kuvastavat pahuuden ja vallan yhtenäisyyttä monin eri tavoin. Valta ja pahuus ovat intiimisti yhteydessä toisiinsa. Valta on lähes poikkeuksetta korruptoitunutta, olivatpa valtaa pitävän alkuperäiset tavoitteet kuinka hyviä tai ihailtavia tahansa. Täten valtaan sisältyy aina eräänlainen pahuuden taso. Samaan tapaan myös pahuus on sekoittunut valtaan, sillä paha käyttää usein vallan koneistoja hyväkseen. Tämän tutkielman työvälineinä toimivat Michel Foucaultin teoriat vallasta sekä monenlaiset psykologiset, filosofiset ja uskonnolliset teoriat pahuudesta. Lisäksi tutkimus hyödyntää erityisesti Ilkka Mäyrän teoriaa ”toiseudesta”.
Harry Potterin maailma on kaikkea muuta kuin täydellinen, sillä Taikaministeriö hallitsee sitä erittäin epäpätevästi. Ministeriö laatii epäoikeudenmukaisia rasistisia ja lajistisia lakeja, jotka syrjivät esimerkiksi kotitonttuja ja ihmissusia. Lisäksi oikeuslaitos on pohjimmiltaan korruptoitunut, sillä viattomia ihmisiä tuomitaan vankilaan ilman oikeudenkäyntiä, kun taas syylliset ovat vapaalla jalalla. Taikaministeriön epäpätevyys ja korruptoituneisuus muodostaa kuitenkin vain osan siitä, mikä on vialla Harry Potterin maailmassa. Velhomaailma on pohjimmiltaan rasistinen ja lajistinen. Se syrjii jästejä, jästisyntyisiä, puoliverisiä, puolilajisia ja taikaolentoja sekä lainsäädännössään että jokapäiväisessä elämässä, jossa syrjintää kohtaavat myös surkit. Tästä johtuen suuri pahuus on soluttautunut velhomaailmaan: se on synnyttänyt kammottavat hirviöt, siis Voldemortin ja Kuolonsyöjät. Pirullinen Voldemort edustaa kirjoissa pahaa totalitaarista valtaa. Kuolonsyöjät ovat vuorostaan sadistisen pahoja hahmoja, jotka saavat valtavasti tyydytystä ihmisten kiduttamisesta ja tappamisesta. He haluavat eliminoida kaikki, jotka eivät ole puhdasverisiä velhoja tai noitia, ja he haluavat tehdä puhdasverisestä velhoväestöstä kannattajiaan.
Pahuus ei kuitenkaan ole absoluuttista Harry Potterin maailmassa. Teokset kuvaavat pahuutta hyvin monimuotoisesti, ja korostavat sitä miten jokainen ihminen on sekä hyvä että paha, sillä jokaisella ihmisellä on sisäsyntyinen taipumus sekä hyvyyteen että pahuuteen.
”Toiseus” on eräs tämän tutkimuksen avainkäsitteistä. Se liittyy keskeisesti sekä valtaan, pahuuteen, että pahaan valtaan. ”Toiseus” tarkoittaa ominaisuuksia, joita ihminen ei tunnusta itsellään olevan. ”Toiseuttaminen” viittaa tilanteeseen, jossa ihminen kieltäytyy hyväksymästä tiettyjä ominaisuuksia itsestään ja ”toiseuttaa” ne johonkin toiseen ihmiseen/ihmisryhmään ja/tai muodostaa näistä epätoivotuista ominaisuuksista hirviökuvan. ”Toiseuttaminen” on vallankäytön muoto, jolla saadaan potentiaalisesti paljon pahaa aikaan, kuten Harry Potter -kirjat osoittavat monin eri tavoin.
Avainsanat: Harry Potter, valta, pahuus, paha valta, “toiseus”
Harry Potterin maailma on kaikkea muuta kuin täydellinen, sillä Taikaministeriö hallitsee sitä erittäin epäpätevästi. Ministeriö laatii epäoikeudenmukaisia rasistisia ja lajistisia lakeja, jotka syrjivät esimerkiksi kotitonttuja ja ihmissusia. Lisäksi oikeuslaitos on pohjimmiltaan korruptoitunut, sillä viattomia ihmisiä tuomitaan vankilaan ilman oikeudenkäyntiä, kun taas syylliset ovat vapaalla jalalla. Taikaministeriön epäpätevyys ja korruptoituneisuus muodostaa kuitenkin vain osan siitä, mikä on vialla Harry Potterin maailmassa. Velhomaailma on pohjimmiltaan rasistinen ja lajistinen. Se syrjii jästejä, jästisyntyisiä, puoliverisiä, puolilajisia ja taikaolentoja sekä lainsäädännössään että jokapäiväisessä elämässä, jossa syrjintää kohtaavat myös surkit. Tästä johtuen suuri pahuus on soluttautunut velhomaailmaan: se on synnyttänyt kammottavat hirviöt, siis Voldemortin ja Kuolonsyöjät. Pirullinen Voldemort edustaa kirjoissa pahaa totalitaarista valtaa. Kuolonsyöjät ovat vuorostaan sadistisen pahoja hahmoja, jotka saavat valtavasti tyydytystä ihmisten kiduttamisesta ja tappamisesta. He haluavat eliminoida kaikki, jotka eivät ole puhdasverisiä velhoja tai noitia, ja he haluavat tehdä puhdasverisestä velhoväestöstä kannattajiaan.
Pahuus ei kuitenkaan ole absoluuttista Harry Potterin maailmassa. Teokset kuvaavat pahuutta hyvin monimuotoisesti, ja korostavat sitä miten jokainen ihminen on sekä hyvä että paha, sillä jokaisella ihmisellä on sisäsyntyinen taipumus sekä hyvyyteen että pahuuteen.
”Toiseus” on eräs tämän tutkimuksen avainkäsitteistä. Se liittyy keskeisesti sekä valtaan, pahuuteen, että pahaan valtaan. ”Toiseus” tarkoittaa ominaisuuksia, joita ihminen ei tunnusta itsellään olevan. ”Toiseuttaminen” viittaa tilanteeseen, jossa ihminen kieltäytyy hyväksymästä tiettyjä ominaisuuksia itsestään ja ”toiseuttaa” ne johonkin toiseen ihmiseen/ihmisryhmään ja/tai muodostaa näistä epätoivotuista ominaisuuksista hirviökuvan. ”Toiseuttaminen” on vallankäytön muoto, jolla saadaan potentiaalisesti paljon pahaa aikaan, kuten Harry Potter -kirjat osoittavat monin eri tavoin.
Avainsanat: Harry Potter, valta, pahuus, paha valta, “toiseus”