Språklig transfer i teori och praktik L1- och L2-transfer i finskspråkiga gymnasisters uppsatser i svenska som främmande språk (L3)
VUORINEN, HEINI (2007)
2007
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16858
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16858
Tiivistelmä
Sivuainelaudatur
Sivuaineen pro gradu-tutkielmassani käsittelen äidinkielen (suomi) ja muiden aikaisemmin opittujen vieraiden kielten (englanti, saksa) negatiivista vaikutusta, eli transferia uuteen, myöhemmin aloitettuun vieraaseen kieleen (ruotsi). Aloitan työni transferin teorian esittelyllä. Käsittelen ensin transferin tutkimuksen historiaa, jossa selvitän pääpiirteittäin sekä alan terminologiset muutokset, että tutkimuksen historian. Samalla kerron myös tutkijoiden ja kieltenopettajien suhtautumisesta ilmiöön eri aikoina. Transferia ilmiönä voidaan tarkastella monista eri perspektiiveistä jolloin ratkaisevassa roolissa on tutkijan käsitys käsitteestä kielellinen transfer. Seuraavaksi käsitelläänkin kaksi kirjallisuudessa usein esiintyvää transferin jaottelutapaa. Jotta ilmiön monisyisyys tulisi lukijalle selväksi, käsittelen seuraavaksi yleisimmät kielelliset elementit, joita vierasta kieltä tuottaessa siirretään äidinkielestä kohdekieleen.
Tutkimukseni materiaalina toimii 18 lukion ensimmäisen luokan opiskelijan ruotsin (B2-ruotsi) ainetta. Analyysiosassa olen jaotellut virheet ortografisiin, sanan valintaa koskeviin ja syntaktisiin virheisiin. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää suomen ja englannin kielen melko samanlaajuista negatiivista vaikutusta ruotsiin. Virheet, jotka toistuivat useammin, ja jotka selvästi ovat peräisin informantien äidinkielestä, olivat mm. subjektittomien lauseiden käyttö, artikkelien poisjättö ja väärät sanavalinnat mm. erilaisissa kollokaatioissa. Englannin vaikutus näkyi ortografiassa mm. yhdyssanoissa, jotka kirjoitettiin erikseen sekä oikeinkirjoituksessa. Lisäksi englannista siirrettiin useita erilaisia syntaktisia rakenteita, kuten mm. lauseenvastikkeita sekä sisällöltään passiivinen lause, jossa subjektina toimi du-pronomini. Saksan vaikutus oli tässä tutkimuksessa vähäistä.
Asiasanat: transfer, siirtovaikutus, kielenoppiminen, ruotsi vieraana kielenä, interimspråk
Sivuaineen pro gradu-tutkielmassani käsittelen äidinkielen (suomi) ja muiden aikaisemmin opittujen vieraiden kielten (englanti, saksa) negatiivista vaikutusta, eli transferia uuteen, myöhemmin aloitettuun vieraaseen kieleen (ruotsi). Aloitan työni transferin teorian esittelyllä. Käsittelen ensin transferin tutkimuksen historiaa, jossa selvitän pääpiirteittäin sekä alan terminologiset muutokset, että tutkimuksen historian. Samalla kerron myös tutkijoiden ja kieltenopettajien suhtautumisesta ilmiöön eri aikoina. Transferia ilmiönä voidaan tarkastella monista eri perspektiiveistä jolloin ratkaisevassa roolissa on tutkijan käsitys käsitteestä kielellinen transfer. Seuraavaksi käsitelläänkin kaksi kirjallisuudessa usein esiintyvää transferin jaottelutapaa. Jotta ilmiön monisyisyys tulisi lukijalle selväksi, käsittelen seuraavaksi yleisimmät kielelliset elementit, joita vierasta kieltä tuottaessa siirretään äidinkielestä kohdekieleen.
Tutkimukseni materiaalina toimii 18 lukion ensimmäisen luokan opiskelijan ruotsin (B2-ruotsi) ainetta. Analyysiosassa olen jaotellut virheet ortografisiin, sanan valintaa koskeviin ja syntaktisiin virheisiin. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää suomen ja englannin kielen melko samanlaajuista negatiivista vaikutusta ruotsiin. Virheet, jotka toistuivat useammin, ja jotka selvästi ovat peräisin informantien äidinkielestä, olivat mm. subjektittomien lauseiden käyttö, artikkelien poisjättö ja väärät sanavalinnat mm. erilaisissa kollokaatioissa. Englannin vaikutus näkyi ortografiassa mm. yhdyssanoissa, jotka kirjoitettiin erikseen sekä oikeinkirjoituksessa. Lisäksi englannista siirrettiin useita erilaisia syntaktisia rakenteita, kuten mm. lauseenvastikkeita sekä sisällöltään passiivinen lause, jossa subjektina toimi du-pronomini. Saksan vaikutus oli tässä tutkimuksessa vähäistä.
Asiasanat: transfer, siirtovaikutus, kielenoppiminen, ruotsi vieraana kielenä, interimspråk