”Täytyy säilyttää mun kulttuuri ja ottaa Suomen kulttuurista jotain hyviä asioita” Suomenafganistanilaiset nuoret naiset, kulttuuri, perhe ja sukupuoli

Abstract

Tutkimukseni käsittelee nuorten Afganistanista kotoisin olevien pakolaistaustaisten naisten käsityksiä kulttuurista, perheestä ja sukupuolesta. Tavoitteenani on tarkastella nuorten afganistanilaisnaisten elämää Suomessa ja sitä millaisia kulttuurisia tiloja he ottavat uudessa asuinmaassaan. Tarkastelen myös nuorten naisten suomalaisuudelle ja afganistanilaisuudelle antamia merkityksiä. Etsin työssäni vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisena kulttuuri näyttäytyy nuorten suomenafganistanilaisten naisten puheessa? Kuinka afganistanilaisuutta rakennetaan diasporassa? Miten he positioivat itsensä suhteessa afganistanilaisuuteen ja suomalaisuuteen? Millaisia kulttuurisia toiminnan tiloja suomenafganistanilaiset nuoret naiset ottavat arjessaan? Kuinka suomenafganistanilaiset nuoret naiset puhuvat sukupuolesta ja perheestä?

Tutkimukseni empiirinen aineisto on kerätty ja analysoitu etnografisella menetelmällä ja se koostuu seitsemästä teemahaastattelusta sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin kerätystä kenttäpäiväkirjamateriaalista. Haastateltavani olivat iältään 19-26 -vuotiaita ja he olivat haastatteluhetkellä asuneet Suomessa 2-6 vuotta.

Haastateltavani näkevät perhekeskeisyyden tärkeänä osana afganistanilaista kulttuuria ja korostavat perheen yhdessäolon ja vanhempien kunnioittamisen merkitystä. Perheen roolit muuttuvat usein maahanmuuton yhteydessä. Haastateltavani positioivat itsensä kulttuureihin hyvin eri tavoin, toiset korostivat afganistanilaisen kulttuurin säilyttämistä, toiset taas halusivat muuttaa perinteisiä tapoja. Erilaiset positiot tulevat esille esimerkiksi suhteessa järjestettyyn avioliittoon tai sukupuolirooleihin.

Suomi näyttäytyy nuorten naisten puheessa turvallisena mahdollisuuksien maana. Haastattelemani nuoret naiset korostavat opiskelun tärkeyttä elämässään ja toivovat tulevaisuudessa löytävänsä paikkansa suomalaisessa työmaailmassa. Haastateltavillani on vain vähän kontakteja suomalaisiin. Nuoret naiset kiinnittyvät Suomeen hyvin eri tavoin: toisille Suomi on uusi kotimaa, jossa halutaan rakentaa tulevaisuutta, toisille taas Suomi on vain välietappi. Transnationaalit sukulaisverkostot tuovat nuorten naisten elämään liikkuvuuden mahdollisuuksia, etenkin järjestettyjen avioliittojen muodossa.

Kulttuuri näyttäytyy nuorten suomenafganistanilaisten naisten puheessa toisaalta sääntöjä määrittävänä auktoriteettina, toisaalta joustavana kokonaisuutena, jota voi itse muokata haluamaansa suuntaan. Suomenafganistanilaiset nuoret naiset määrittävät omaa paikkaansa suhteessa suomalaisuuteen ja afganistanilaisuuteen jatkuvasti uudestaan arjen tilanteissa. He eivät halua hylätä afganistanilaista elämäntapaa, mutta eivät myöskään omaksua suomalaista elämäntyyliä sellaisenaan. Tällöin muodostuu uusia suomenafganistanilaisia hybridikulttuureja, joissa kulttuuripiirteitä ja tapoja määritellään ja neuvotellaan uudelleen.

Avainsanat: Afganistan, kulttuuri, diaspora, transnationaali, maahanmuuttajanaiset, pakolaisuus, sukupuoli, perhe, etnografia