Interaktion via textmeddelanden ­ en studie om språkliga och kommunikativa element i SMS

Abstract

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani tekstiviestien kielellisiä ja kommunikatiivisia ominaisuuksia. Tekstiviestit ovat hyvin lyhyitä tekstikokonaisuuksia, minkä vuoksi yleiskieltä joudutaan usein muokkaamaan tiiviimmäksi esimerkiksi erilaisten lyhenteiden avulla. Viesteistä jätetään pois kaikki se aines, mikä ei ole täysin välttämätöntä sisällön ymmärtämisen kannalta. Tekstiviestien kielessä on myös paljon puhekielisiä elementtejä, sillä genren ominaisuuksiin kuuluu tyypillisesti epämuodollisuus ja kielellinen vapaus. Tutkimuksessani keskitytään kuvaamaan yleiskielen muutoksia tekstiviestien kontekstissa sekä tekstiviestien tyypillistä rakennetta. Materiaalini pohjana ovat kaksi kyselytutkimusta, jotka on toteutettu keväällä 2004 ja syksyllä 2005 ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kyselyyn osallistui yhteensä 71 lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilasta Topelius-lukiosta Uudestakaarlepyystä ja Pedersören lukiosta ­ 49 tyttöä ja 22 poikaa. Tutkimuksen kysymykset käsittelivät sekä tekstiviestikielen tiettyjä osakokonaisuuksia, kuten hymiöitä ja lyhenteitä, että viestejä kokonaisuudessaan. Materiaaliini kuului yhteensä 142 kokonaisuudessaan kirjoitettua tekstiviestiä.

Tutkimuksessani selviää, että lukiolaiset käyttävät tekstiviesteissään runsaasti puhekieltä ja lyhenteitä, minkä vuoksi viestien kielellinen ulkoasu poikkeaa huomattavasti normaalista yleiskielestä. Viesteissä on pyritty ilmaisemaan myös monia nonverbaalisia elementtejä, kuten äänenpainoa ja kasvojen ilmeitä, jotka ilmenevät huomattavasti selkeämmin kasvokkain tapahtuvassa keskustelutilanteessa. Näiden elementtien koodaamiseksi tekstiviesteihin hyödynnetään muun muassa hymiöitä, asteriskeja, interjektioita, isoja kirjaimia ja huutomerkkejä.

Viestien sisältörakenteissa ei puolestaan ole havaittavissa mitään selvää kaavaa. Etenkin tekstiviestien aloitukset ovat luonteeltaan hyvin vaihtelevia, eikä niissä esimerkiksi välttämättä esiinny monille muille keskustelukonteksteille olennaista small talkia. Toisaalta tekstiviestikeskustelun viimeiset viestit pyritään aina ilmaisemaan hyvin selvästi, jotta ylimääräisiä viestejä ei viimeisen viestin jälkeen enää turhaan lähetettäisi.

Tekstiviestien käytössä on jonkin verran eroja tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt kirjoittavat prototyyppisesti kielellisesti rikkaampia, monipuolisempia ja ylipäätään pidempiä viestejä. Tyttöjen motiivi viestien kirjoittamiselle on usein lähinnä sosiaalinen. Pojat puolestaan ovat käytännönläheisempiä kuin tytöt: he eivät käytä ylimääräisiä merkkejä viesteissään vaan kirjoittavat lyhyesti ja ytimekkäästi. Pojilla on yleensä myös selkeä informatiivinen tarve lähettää viestejä, ei ainoastaan halu keskustella.

Avainsanat: textmeddelanden, språkbruk, kommunikation, icke-verbal kommunikation, gymnasister, diskursanalys