Koodien yhdistyminen ja dominanssi simultaanisessa kaksikielisyydessä
RIMPILÄINEN, SIRKKU (2007)
2007
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2007-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16850
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16850
Tiivistelmä
Sivuainelaudatur
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden simultaanisesti kaksikielisen lapsen koodien yhdistymistä ja kielten välistä dominanssia. Lasten ensikielet ovat suomi ja venäjä. Tutkimusaineistoa kerättiin kolme vuotta, lasten ollessa 2:25 ja 4-7 vuotta. Aineistona on 419 puhunnosta.
Koodien yhdistyminen tarkoittaa kielten tahatonta yhdistymistä fonologisella, morfologisella, leksikaalisella, syntaktisella ja semanttisella tasolla. Dominanssi tarkoittaa jommankumman kielen hallitsevaa asemaa toiseen kieleen nähden.
Koodien yhdistyminen on kaksikielisen lapsen kielen kehitykseen kuuluva piirre ja se vähenee lapsen kasvaessa ja kielten alkaessa eriytyä toisistaan. Tutkijoiden mukaan koodien yhdistyminen voi johtua siitä, että lapsi yrittää muodostaa molemmista kielistä yhden kielisysteemin. Koodien yhdistymiseen vaikuttaa myös se, millaisia keskustelustrategioita vanhemmat käyttävät lapsen kanssa.
Susan Petersenin hypoteesin mukaan dominoiva on se kieli, jonka morfeemit voivat liittyä molempiin kieliin, mutta heikomman kielen morfeemit eivät voi liittyä dominoivaan kieleen. Tässä tutkimuksessa asiaa tarkasteltiin laajemmin jaottelemalla myös dominanssi fonologiseen, morfologiseen, leksikaaliseen, syntaktiseen ja semanttiseen.
Koodien yhdistymistä tutkittiin luokittelemalla yhdistymistapaukset kymmeneen tyyppiin kielikonteksteittain. Tyyppeihin T1-T10 luokittelu tapahtui sen mukaan, miten yhdistymistapaus oli muodostunut esim. A-kielen foneemi yhdistyi -kielen lekseemiin, -kielen morfeemi yhdistyi A-kielen lekseemiin, A-kielen sanajärjestys tai rektio -kielisessä lauseessa jne. Yhdistymistyyppejä 419 puhunnoksesta löytyi yhteensä 507. Yhdistymistyyppien avulla saatiin selville, mitkä kielen osat ja tasot yhdistyivät. Tämä taas auttoi kielten välisen dominanssin arvioinnissa.
Lasten ikäerosta johtuen koodien yhdistymistapauksissa oli jonkin verran eroja lasten välillä sekä määrissä, tyypeissä että tasoissa kielikonteksteittain. Vanhemman lapsen koodien yhdistyminen painottui leksikaaliseen ja leksikaalismorfologiseen, kun taas nuoremmalla lapsella se oli enemmän fonologista, morfologista ja leksikaalista. Iän merkitys näkyy mm. siinä että, mitä nuorempi lapsi on sitä enemmän yhdistyvät foneemit, morfeemit ja lekseemit ja mitä vanhempi lapsi on sitä enemmän yhdistyvät lekseemit, syntaktiset piirteet, kuten rektiot ja lauserakenteet.
Koodien yhdistyminen loppuu joidenkin tutkijoiden mukaan noin 3-4-vuotiaana ja on 4 vuoden jälkeen harvinaista. Tämän aineiston perusteella se ei täysin pidä paikkaansa, sillä N:n puhunnoksista suuri osa on kerätty vasta 5 vuoden iän jälkeen.
Venäjän kieleen yhdistyi suomen kielen foneemeja ja morfeemeja, kun taas suomen kieleen huomattavassa määrin venäjän kielen lekseemejä. Dominanssin jaottelun perusteella venäjän kieli oli leksikaalisesti dominoiva. Suomen kieli oli dominoiva fonologisesti, morfologisesti ja semanttisesti. Syntaktisleksikaalisesti kielten välillä vallitsi balanssi, sillä yhdistymisiä tapahtui tasaisesti molempiin kieliin.
Kielten välinen dominanssi, kuten itse kaksikielisyyskään ei ole stabiili olotila vaan se on prosessi, joten se voi muuttua samallakin puhujalla useammankin kerran. Dominanssiin vaikuttavat hyvin paljon ympäristö, ympäristössä käytetyt kielet ja kielissä saatu syötös.
Asiasanat: simultaaninen kaksikielisyys, koodien yhdistyminen, dominanssi
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden simultaanisesti kaksikielisen lapsen koodien yhdistymistä ja kielten välistä dominanssia. Lasten ensikielet ovat suomi ja venäjä. Tutkimusaineistoa kerättiin kolme vuotta, lasten ollessa 2:25 ja 4-7 vuotta. Aineistona on 419 puhunnosta.
Koodien yhdistyminen tarkoittaa kielten tahatonta yhdistymistä fonologisella, morfologisella, leksikaalisella, syntaktisella ja semanttisella tasolla. Dominanssi tarkoittaa jommankumman kielen hallitsevaa asemaa toiseen kieleen nähden.
Koodien yhdistyminen on kaksikielisen lapsen kielen kehitykseen kuuluva piirre ja se vähenee lapsen kasvaessa ja kielten alkaessa eriytyä toisistaan. Tutkijoiden mukaan koodien yhdistyminen voi johtua siitä, että lapsi yrittää muodostaa molemmista kielistä yhden kielisysteemin. Koodien yhdistymiseen vaikuttaa myös se, millaisia keskustelustrategioita vanhemmat käyttävät lapsen kanssa.
Susan Petersenin hypoteesin mukaan dominoiva on se kieli, jonka morfeemit voivat liittyä molempiin kieliin, mutta heikomman kielen morfeemit eivät voi liittyä dominoivaan kieleen. Tässä tutkimuksessa asiaa tarkasteltiin laajemmin jaottelemalla myös dominanssi fonologiseen, morfologiseen, leksikaaliseen, syntaktiseen ja semanttiseen.
Koodien yhdistymistä tutkittiin luokittelemalla yhdistymistapaukset kymmeneen tyyppiin kielikonteksteittain. Tyyppeihin T1-T10 luokittelu tapahtui sen mukaan, miten yhdistymistapaus oli muodostunut esim. A-kielen foneemi yhdistyi -kielen lekseemiin, -kielen morfeemi yhdistyi A-kielen lekseemiin, A-kielen sanajärjestys tai rektio -kielisessä lauseessa jne. Yhdistymistyyppejä 419 puhunnoksesta löytyi yhteensä 507. Yhdistymistyyppien avulla saatiin selville, mitkä kielen osat ja tasot yhdistyivät. Tämä taas auttoi kielten välisen dominanssin arvioinnissa.
Lasten ikäerosta johtuen koodien yhdistymistapauksissa oli jonkin verran eroja lasten välillä sekä määrissä, tyypeissä että tasoissa kielikonteksteittain. Vanhemman lapsen koodien yhdistyminen painottui leksikaaliseen ja leksikaalismorfologiseen, kun taas nuoremmalla lapsella se oli enemmän fonologista, morfologista ja leksikaalista. Iän merkitys näkyy mm. siinä että, mitä nuorempi lapsi on sitä enemmän yhdistyvät foneemit, morfeemit ja lekseemit ja mitä vanhempi lapsi on sitä enemmän yhdistyvät lekseemit, syntaktiset piirteet, kuten rektiot ja lauserakenteet.
Koodien yhdistyminen loppuu joidenkin tutkijoiden mukaan noin 3-4-vuotiaana ja on 4 vuoden jälkeen harvinaista. Tämän aineiston perusteella se ei täysin pidä paikkaansa, sillä N:n puhunnoksista suuri osa on kerätty vasta 5 vuoden iän jälkeen.
Venäjän kieleen yhdistyi suomen kielen foneemeja ja morfeemeja, kun taas suomen kieleen huomattavassa määrin venäjän kielen lekseemejä. Dominanssin jaottelun perusteella venäjän kieli oli leksikaalisesti dominoiva. Suomen kieli oli dominoiva fonologisesti, morfologisesti ja semanttisesti. Syntaktisleksikaalisesti kielten välillä vallitsi balanssi, sillä yhdistymisiä tapahtui tasaisesti molempiin kieliin.
Kielten välinen dominanssi, kuten itse kaksikielisyyskään ei ole stabiili olotila vaan se on prosessi, joten se voi muuttua samallakin puhujalla useammankin kerran. Dominanssiin vaikuttavat hyvin paljon ympäristö, ympäristössä käytetyt kielet ja kielissä saatu syötös.
Asiasanat: simultaaninen kaksikielisyys, koodien yhdistyminen, dominanssi