Propofolianestesia ja fysiologinen uni - eroja ja yhtäläisyyksiä

Abstract

Tämän työn tarkoituksena on ollut perehtyä fysiologisiin vireystiloihin ja propofolianestesiaan useilla eri tarkastelutasoilla. Näkökulmia aiheeseen ovat olleet näissä tiloissa havaittavat fysiologiset ja toiminnalliset muutokset, muutokset elektroenkefalografiassa (EEG), tilojen taustalla vaikuttavat hermostolliset mekanismit, vireystiloihin liitetyt fysiologiset tehtävät ja propofolianestesian kliiniset erityispiirteet. Aiheen laajuuden ja monitasoisuuden vuoksi lähdeaineisto on rajattu uusimpiin korkeatasoisiin katsausartikkeleihin, keskeisimpiin alkuperäistutkimuksiin sekä kliinisen neurofysiologian ja anestesiologian erikoistumiskoulutusohjelmissa käytettyihin arvostetuimpiin kotimaisiin ja kansainvälisiin oppi- ja käsikirjoihin.

1900-luvun loppupuolella EEG:aan perustuvista menetelmistä on tullut tärkeä osa anestesian monitorointia. Tämä on lisännyt tarvetta erilaisten EEG-ilmiöiden fysiologisten taustojen ymmärtämiselle ja lähentänyt anestesia- ja unitutkimusta. Unen fysiologian perustutkimus on 1900-luvulla selvittänyt eri EEG-ilmiöitä selittävän talamokortikaalisen järjestelmän toiminnan ja tämän yhteydet aivorungon ja väliaivojen vireystilaa sääteleviin hermoverkkoihin. 2000-luvun alussa on sekä uusilla kuvantamistutkimuksilla että eläinkokeilla saatu näyttöä siitä, että propofolin aiheuttama tajuttomuus selittyisi sen toiminnalla osana tätä luonnollista vireystilan säätelyjärjestelmää. Edelleen on kuitenkin selvittämättä, voiko propofoli toteuttaa fysiologiseen uneen liitettyjä monia tehtäviä ja tiivistä tutkimusyhteistyötä tarvitaan.

Asiasanat:vireystilat, valve, REM-uni, NREM-uni, anesteetit, GABA-A-reseptori, EEG, monitorointi