Linjaustutkimus muodostelmaluistelijoiden alaraajavammoista
PARISOD, LINDA (2010)
2010
Lääketiede - Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21038
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kehittää uusia, toistettavia ja valideja menetelmiä alaraajavammoja ennustavien tekijöiden löytämiseksi. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mikä on urheiluvammojen esiintyvyys muodostelmaluistelijoilla, mitkä ovat yleisimmät vammatyypit ja niiden sijainti sekä onko vammoilla yhteyttä urheilijan fyysisiin ominaisuuksiin.
Aineistona toimi Tapparan taitoluistelijoiden kaksi SM-sarjatason muodostelmaluistelujoukkuetta. Urheilijoita oli yhteensä 37, ja heidän ikänsä keskiarvo tutkimuksen alussa oli 15,3 vuotta. Tietoa kerättiin esitieto- ja vammalomakkeiden avulla. Urheilijat palauttivat vammalomakkeen aina, kun heille sattui sellainen vamma, joka haittasi tai esti normaalia harjoittelua. 22 luistelijalle suoritettiin seurannan alussa testit, joissa mitattiin urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia. Niissä huomioitiin voimatekijät, alaraajojen linjaukset staattisesti sekä dynaamisesti, liikkuvuus ja puolierot.
Joukkueet harjoittelivat kaudella keskimäärin 13,8 tuntia viikossa. Vammoja sattui kauden aikana 18 luistelijalle yhteensä 22. Vammoista 15 oli äkillisiä ja seitsemän rasitusvammoja. Vammoista 13 kohdistui alaraajaan, joista yksi oli rasitusvammatyyppinen. Yleisin vammatyyppi oli reisilihaksen revähdysvamma. Vammojen kokonaisesiintyvyys oli 52 tuhatta harjoitustuntia kohden. Tutkimuksessa analysoitiin vammojen yhteyttä urheilijoiden fyysisiin ominaisuuksiin. Analyysiin huomioitiin alaraajavammat, jotka eivät olleet kontaktivammoja. Vammoihin suuntaa antavasti yhteydessä olevat tekijät olivat polven huono asennon hallinta, lonkan loitontajien heikko voima, polven suurempi väljyys ja hamstring-lihasten huono liikkuvuus.
Asiasanat: Urheiluvammat, taitoluistelu, fyysiset ominaisuudet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21038
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kehittää uusia, toistettavia ja valideja menetelmiä alaraajavammoja ennustavien tekijöiden löytämiseksi. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mikä on urheiluvammojen esiintyvyys muodostelmaluistelijoilla, mitkä ovat yleisimmät vammatyypit ja niiden sijainti sekä onko vammoilla yhteyttä urheilijan fyysisiin ominaisuuksiin.
Aineistona toimi Tapparan taitoluistelijoiden kaksi SM-sarjatason muodostelmaluistelujoukkuetta. Urheilijoita oli yhteensä 37, ja heidän ikänsä keskiarvo tutkimuksen alussa oli 15,3 vuotta. Tietoa kerättiin esitieto- ja vammalomakkeiden avulla. Urheilijat palauttivat vammalomakkeen aina, kun heille sattui sellainen vamma, joka haittasi tai esti normaalia harjoittelua. 22 luistelijalle suoritettiin seurannan alussa testit, joissa mitattiin urheilijoiden fyysisiä ominaisuuksia. Niissä huomioitiin voimatekijät, alaraajojen linjaukset staattisesti sekä dynaamisesti, liikkuvuus ja puolierot.
Joukkueet harjoittelivat kaudella keskimäärin 13,8 tuntia viikossa. Vammoja sattui kauden aikana 18 luistelijalle yhteensä 22. Vammoista 15 oli äkillisiä ja seitsemän rasitusvammoja. Vammoista 13 kohdistui alaraajaan, joista yksi oli rasitusvammatyyppinen. Yleisin vammatyyppi oli reisilihaksen revähdysvamma. Vammojen kokonaisesiintyvyys oli 52 tuhatta harjoitustuntia kohden. Tutkimuksessa analysoitiin vammojen yhteyttä urheilijoiden fyysisiin ominaisuuksiin. Analyysiin huomioitiin alaraajavammat, jotka eivät olleet kontaktivammoja. Vammoihin suuntaa antavasti yhteydessä olevat tekijät olivat polven huono asennon hallinta, lonkan loitontajien heikko voima, polven suurempi väljyys ja hamstring-lihasten huono liikkuvuus.
Asiasanat: Urheiluvammat, taitoluistelu, fyysiset ominaisuudet