Hartiapunospuudutuksen toimivuus käden mikrokirurgiassa TAYS:ssa
SARIOLA, HANNA (2009)
2009
Lääketiede - Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-10-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20981
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20981
Tiivistelmä
Johdanto TAYS:ssa pyritään tekemään mikrovaskulaariset käsileikkaukset hartiapunos(pleksus)puudutuksessa. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, ovatko hartiapunospuudutus ja leikkauksen jälkeen jatkuva kestopleksuspuudutus riittävä anestesiamalli pitämään potilaan kivut vähäisinä ja luomaan tarvittavat edellytykset leikkauksen onnistumiselle käden replantaatio- ja revaskularisaatioleikkauksissa.
Asetelma ja Menetelmät Tutkimustyyppi oli epäkokeellinen, analyyttinen tutkimus, ja asetelmana oli retrospektiivinen kohorttitutkimus. Aineisto kerättiin vuonna 2008 ajanjaksolta huhtikuusta joulukuuhun haastattelemalla potilaita ja tutkimalla heidän anestesiakertomuksiaan ja potilasrekistereitään. Muuttujiksi kerättiin puudutereitit ja puudutteet, leikkauksen aikaiset kiputuntemukset ja muu kivunlievitys sekä mahdollinen yleisanestesia. Leikkauksen jälkeen rekisteröitiin potilaiden kiputuntemukset, annetut kivunlievitykset ja mitatut iholämpötilat 24 tunnin ajalta. Puudutuksen toimivuutta tutkittiin 25 perättäisessä replantaatio- ja revaskularisaatioleikkauksessa.
Tulokset Leikkaukset kestivät keskimäärin 576 minuuttia. Primaariverityhjiötä pidettiin keskimäärin 100 minuuttia. Puudutusreiteistä yleisimmin käytettiin aksillaarista reittiä. Yli 50 %:ssa leikkauksista käytettiin pitkävaikutteisen ropivakaiinin tai levobupivakaiinin kanssa keskipitkävaikutteista lidokaiini-adrenaliiniseosta. Puudutetun käden terveen sormen lämpötila pysyi koko seuranta-ajan siirrettä ja puuduttamatonta kättä korkeampana. Potilaiden kiputuntemukset olivat erittäin vähäiset leikkauksen aikana mutta kasvoivat leikkauksen jälkeen. Yleisanestesiaan jouduttiin siirtymään yhdeksällä potilaalla (36 %).
Pohdinta Lisälääkitystä leikkauksen aikana voitaisiin ehkä vähentää, jos potilaille annettaisiin johtopuudutteena enemmän pitkävaikutteista puuduteainetta. Postoperatiivinen kestopleksuspuudutus edesauttaa verenkiertoa siirteessä, joten sitä tulisi suosia kaikkien leikkausten postoperatiivisessa hoidossa. Se ei yksinään riitä pitämään käden alueen kipuja poissa, joten hyvä ja johdonmukainen kipulääkitys on tarpeen. Tutkimuksia tulisi jatkaa suuremmalla potilasaineistolla.
Asiasanat:anestesia, mikrovaskulaarinen, replantaatio, revaskularisaatio, kestopleksuspuudutus
Asetelma ja Menetelmät Tutkimustyyppi oli epäkokeellinen, analyyttinen tutkimus, ja asetelmana oli retrospektiivinen kohorttitutkimus. Aineisto kerättiin vuonna 2008 ajanjaksolta huhtikuusta joulukuuhun haastattelemalla potilaita ja tutkimalla heidän anestesiakertomuksiaan ja potilasrekistereitään. Muuttujiksi kerättiin puudutereitit ja puudutteet, leikkauksen aikaiset kiputuntemukset ja muu kivunlievitys sekä mahdollinen yleisanestesia. Leikkauksen jälkeen rekisteröitiin potilaiden kiputuntemukset, annetut kivunlievitykset ja mitatut iholämpötilat 24 tunnin ajalta. Puudutuksen toimivuutta tutkittiin 25 perättäisessä replantaatio- ja revaskularisaatioleikkauksessa.
Tulokset Leikkaukset kestivät keskimäärin 576 minuuttia. Primaariverityhjiötä pidettiin keskimäärin 100 minuuttia. Puudutusreiteistä yleisimmin käytettiin aksillaarista reittiä. Yli 50 %:ssa leikkauksista käytettiin pitkävaikutteisen ropivakaiinin tai levobupivakaiinin kanssa keskipitkävaikutteista lidokaiini-adrenaliiniseosta. Puudutetun käden terveen sormen lämpötila pysyi koko seuranta-ajan siirrettä ja puuduttamatonta kättä korkeampana. Potilaiden kiputuntemukset olivat erittäin vähäiset leikkauksen aikana mutta kasvoivat leikkauksen jälkeen. Yleisanestesiaan jouduttiin siirtymään yhdeksällä potilaalla (36 %).
Pohdinta Lisälääkitystä leikkauksen aikana voitaisiin ehkä vähentää, jos potilaille annettaisiin johtopuudutteena enemmän pitkävaikutteista puuduteainetta. Postoperatiivinen kestopleksuspuudutus edesauttaa verenkiertoa siirteessä, joten sitä tulisi suosia kaikkien leikkausten postoperatiivisessa hoidossa. Se ei yksinään riitä pitämään käden alueen kipuja poissa, joten hyvä ja johdonmukainen kipulääkitys on tarpeen. Tutkimuksia tulisi jatkaa suuremmalla potilasaineistolla.
Asiasanat:anestesia, mikrovaskulaarinen, replantaatio, revaskularisaatio, kestopleksuspuudutus