Tutorin rooli ja opiskelijan oma toiminta ongelmalähtöisen oppimisen tutoristunnoissa lääketieteen opiskelijoiden arvioimana
LAHTINEN, PETRA (2010)
2010
Lääketiede - Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20974
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20974
Tiivistelmä
Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on hyödynnetty ongelmalähtöistä oppimista vuodesta 1994 lähtien ja tiedekunta on kehittänyt tähän oman mallin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uuden mallin toteutumista ja sitä miten opiskelijat arvioivat omaa toimintaansa tutoristunnoissa.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena kaikille Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neljän ensimmäisen vuoden opiskelijoille marraskuussa 2003 (n = 332). Vastausosuus kyselyyn oli 87 %. Opiskelijat ottivat kantaa väitteisiin käyttäen Visual Analogue Scale -janaa (VAS) asteikolla 0 (täysin eri mieltä) - 100 (täysin samaa mieltä).
Opiskelijat arvioivat tutorin toiminnan edistävän opiskeluaan. Samoin opiskelijat arvioivat valmistautuvansa tutoristuntoihin hyvin ja asioiden käsittelyn ryhmässä edistävän opiskelua. Ensimmäinen vuosikurssi suhtautui muita vuosikursseja kriittisemmin tutorin toimintaan useimmissa sitä mitanneissa väitteissä. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä siten, että niillä on myös käytännön merkittävyyttä opintojaksojen suunnittelun kannalta. Suurimmassa osassa omaa toimintaa arvioivista väitteistä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja vuosikurssien välillä.
Ongelmalähtöisen oppimisen voidaan sanoa toteutuvan hyvin Tampereella. Opiskelijoiden ei voida sanoa kyllästyvän oppimismenetelmään. Tutoreiden koulutuksessa tulisi panostaa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tukemiseen ja jaksojen suunnitteluun.
Asiasanat:Problem-based Learning, ongelmalähtöinen, oppimismenetelmä, ongelmakeskeinen
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena kaikille Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neljän ensimmäisen vuoden opiskelijoille marraskuussa 2003 (n = 332). Vastausosuus kyselyyn oli 87 %. Opiskelijat ottivat kantaa väitteisiin käyttäen Visual Analogue Scale -janaa (VAS) asteikolla 0 (täysin eri mieltä) - 100 (täysin samaa mieltä).
Opiskelijat arvioivat tutorin toiminnan edistävän opiskeluaan. Samoin opiskelijat arvioivat valmistautuvansa tutoristuntoihin hyvin ja asioiden käsittelyn ryhmässä edistävän opiskelua. Ensimmäinen vuosikurssi suhtautui muita vuosikursseja kriittisemmin tutorin toimintaan useimmissa sitä mitanneissa väitteissä. Erot ovat tilastollisesti merkitseviä siten, että niillä on myös käytännön merkittävyyttä opintojaksojen suunnittelun kannalta. Suurimmassa osassa omaa toimintaa arvioivista väitteistä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja vuosikurssien välillä.
Ongelmalähtöisen oppimisen voidaan sanoa toteutuvan hyvin Tampereella. Opiskelijoiden ei voida sanoa kyllästyvän oppimismenetelmään. Tutoreiden koulutuksessa tulisi panostaa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden tukemiseen ja jaksojen suunnitteluun.
Asiasanat:Problem-based Learning, ongelmalähtöinen, oppimismenetelmä, ongelmakeskeinen