Primaarisesti progressiivisen MS-taudin seurantatutkimus
MÄKIRINTA, ANU (2010)
2010
Lääketiede - Medicine
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20955
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20955
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vuonna 1998 Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa MS-taudin kliinisiin tutkimuksiin osallistuneiden primaarisesti progressiivista MS-tautia sairastavien henkilöiden nykyistä neurologista tilaa, toimintakykyä sekä kuntoutuspalvelujen käyttöä.
Tutkittaville lähetettiin kyselykaavake, joka sisälsi 21 kysymystä. Ne koskivat kävelykykyä, käsien toimintakykyä, virtsaamista, ulostamista, tasapainoa, asumismuotoa, kognitiivisia toimintoja, mielialaa, työelämään osallistumista, kuntoutuspalvelujen käyt-töä, MS-taudin hoidon keskittämistä sekä lääkehoitoa. Kyselykaavakkeeseen vastasi 87 % (20 tapausta) alkuperäisten 28 tutkittavan joukosta. Tutkittavien keski-ikä oli 61 vuotta, ja MS-taudin oireet olivat kestäneet keskimäärin 23 vuotta. Miehiä ja naisia osallistui yhtä paljon.
Tutkittavat jaettiin kahteen luokkaan itse ilmoitetun kävelykyvyn mukaan. Rajana ryhmien välillä pidettiin EDSS-tasoa 4. Ryhmään, jossa toimintakyky oli suhteellisen hyvin säilynyt (EDSS-taso 4 tai vähemmän), sijoittui vain 20 % tutkittavista. 80 %:lla puoles-taan EDSS-taso oli yli 4, mikä tarkoittaa merkittävää invaliditeettia. Vuonna 1998 samojen tutkittavien keskimääräinen EDSS-taso oli 4,9. Tässä aineistossa 25 % ei pystynyt enää kävelemään lainkaan (EDSS-taso yli 7,5), ja 25 % oli EDSS-tasolla 6,5. Tutkit-tavista 95 %:lla oli virtsaamiseen liittyviä ongelmia, ja ne olivat yhteydessä EDSS-tasoon (p = 0,000). Ulostamiseen liittyviä ongelmia oli 70 %:lla. Tuloksista käy ilmi taudin etenevä luonne ja huono ennuste. Tutkittavista 80 % asui läheistensä kanssa ja 15 % ilmoitti asuvansa yksin. Kukaan ei asunut palveluasumisen yksikössä. Työelämässä oli mukana vain 10 % tutkittavista. Kognitiivisia ongelmia oli yli puolella, ja ne liittyivät tavallisimmin muistamiseen ja mieleen painamiseen. Näistä ongelmista huolimatta vain 18 % tarvitsi kaikkeen asiointiin toisen apua. 75 % tutkittavista koki mielialansa useimmiten normaaliksi.
Kuntoutuspalveluja käytti yhteensä 65 % tutkittavista. Kukaan niistä tutkittavista, joiden EDSS-taso oli 4 tai alle, ei osallistunut kuntoutukseen, kun taas peräti 81 % EDSS-tason 4 ylittävistä tutkittavista käytti kuntoutuspalveluja (p = 0,007). Yleisin kuntoutusmuoto oli fysioterapia tai voimistelu. 54 % koki saavansa riittävästi kuntoutusta.
Asiasanat:toimintakyky, invaliditeetti, kognitio, mieliala, kuntoutuspalvelut
Tutkittaville lähetettiin kyselykaavake, joka sisälsi 21 kysymystä. Ne koskivat kävelykykyä, käsien toimintakykyä, virtsaamista, ulostamista, tasapainoa, asumismuotoa, kognitiivisia toimintoja, mielialaa, työelämään osallistumista, kuntoutuspalvelujen käyt-töä, MS-taudin hoidon keskittämistä sekä lääkehoitoa. Kyselykaavakkeeseen vastasi 87 % (20 tapausta) alkuperäisten 28 tutkittavan joukosta. Tutkittavien keski-ikä oli 61 vuotta, ja MS-taudin oireet olivat kestäneet keskimäärin 23 vuotta. Miehiä ja naisia osallistui yhtä paljon.
Tutkittavat jaettiin kahteen luokkaan itse ilmoitetun kävelykyvyn mukaan. Rajana ryhmien välillä pidettiin EDSS-tasoa 4. Ryhmään, jossa toimintakyky oli suhteellisen hyvin säilynyt (EDSS-taso 4 tai vähemmän), sijoittui vain 20 % tutkittavista. 80 %:lla puoles-taan EDSS-taso oli yli 4, mikä tarkoittaa merkittävää invaliditeettia. Vuonna 1998 samojen tutkittavien keskimääräinen EDSS-taso oli 4,9. Tässä aineistossa 25 % ei pystynyt enää kävelemään lainkaan (EDSS-taso yli 7,5), ja 25 % oli EDSS-tasolla 6,5. Tutkit-tavista 95 %:lla oli virtsaamiseen liittyviä ongelmia, ja ne olivat yhteydessä EDSS-tasoon (p = 0,000). Ulostamiseen liittyviä ongelmia oli 70 %:lla. Tuloksista käy ilmi taudin etenevä luonne ja huono ennuste. Tutkittavista 80 % asui läheistensä kanssa ja 15 % ilmoitti asuvansa yksin. Kukaan ei asunut palveluasumisen yksikössä. Työelämässä oli mukana vain 10 % tutkittavista. Kognitiivisia ongelmia oli yli puolella, ja ne liittyivät tavallisimmin muistamiseen ja mieleen painamiseen. Näistä ongelmista huolimatta vain 18 % tarvitsi kaikkeen asiointiin toisen apua. 75 % tutkittavista koki mielialansa useimmiten normaaliksi.
Kuntoutuspalveluja käytti yhteensä 65 % tutkittavista. Kukaan niistä tutkittavista, joiden EDSS-taso oli 4 tai alle, ei osallistunut kuntoutukseen, kun taas peräti 81 % EDSS-tason 4 ylittävistä tutkittavista käytti kuntoutuspalveluja (p = 0,007). Yleisin kuntoutusmuoto oli fysioterapia tai voimistelu. 54 % koki saavansa riittävästi kuntoutusta.
Asiasanat:toimintakyky, invaliditeetti, kognitio, mieliala, kuntoutuspalvelut