Ongelmalähtöinen lääketieteen opetus opiskelijoiden arvioimana
MIKKOLA, ANTTI (2009)
2009
Lääketiede - Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-01-30
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20347
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20347
Tiivistelmä
Tampereen yliopistossa on sovellettu ongelmalähtöisen oppimisen metodia (Problem Based Learning; PBL) lääketieteen lisensiaattien koulutuksessa vuodesta 1994. Tampereella perustieteiden ja kliinisten taitojen oppiminen kulkevat rinnakkain koko opiskelun ajan. Oppialoja yhdistävien oppimisjaksojen keskeiset asiat käsitellään tutorryhmissä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kokevatko nais- ja miespuoliset opiskelijat ongelmalähtöisen opetuksen eri tavalla. Myös sukupuolen yhteyttä opiskelijan arvioon omasta toiminnastaan tutorryhmätyöskentelyssä sekä opiskelijan arvioon tutorin toiminnasta tutkittiin.Aineisto kerättiin kyselyllä kaikille I-IV-vuosikurssin opiskelijoille v. 2003. Kyselyllä haluttiin kartoittaa opiskelijoiden käsityksiä mm. PBL:n tehokkuudesta. Kyselyyn vastattiin nk. VAS-asteikon avulla (Visual Analogue Scale), jossa janan vasen ääripää tarkoittaa nollaa (täysin eri mieltä) ja oikea ääripää sataa (täysin samaa mieltä). Tilastollisia eroja mies- ja naisopiskelijoiden vastausten välillä tutkittiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä (One-way ANOVA). Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi valittiin p = 0,05.
Kyselykaavakkeeseen vastasi 87,6 % I-IV-vuosikurssien opiskelijoista. Miehiä oli 31,9 % ja naisia 66,6 %. Tulokset osoittivat, että suurin osa opiskelijoista oli tyytyväisiä PBL-menetelmään ja omaan työskentelyynsä. Suurin osa opiskelijoista koki hyötyvänsä työskentelystä tutorryhmässä. Miehet kokivat ryhmätyöskentelyn hieman hyödyllisemmäksi kuin naiset. Tutorin toimintaan ryhmässä oltiin myös pääosin tyytyväisiä. Tutorin toimintaa arvioiviin yhdeksään väittämään sekä miehet että naiset vastasivat lähes yhtenevästi. Väittämissä "tutor edisti oppimistani" ja "tutor edisti ryhmän toimintaa" naiset arvioivat tutorin toimintaa miehiä kriittisemmin.
Tulokset ovat arvokkaita yliopisto-opetuksen kehittämiselle ja niitä voidaan hyödyntää mm. uusien tutorien koulutuksessa. Tutkimuksen tulokset kannustavat jatkamaan opiskelijoiden kokemusten ja mielipiteiden keräämistä ongelmalähtöisestä opetuksesta tulevaisuudessa. Tämän vuoden 2003 mielipidekyselyn perusteella voidaan sanoa, että opiskelijat olivat tyytyväisiä opiskeluunsa.
Asiasanat:Problem Based Learning, ongelmalähtöinen opiskelu, Tampereen malli, tutor, tutortyöskentely, tutorryhmä, lääketieteen opiskelu, Visual Analogue Scale
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, kokevatko nais- ja miespuoliset opiskelijat ongelmalähtöisen opetuksen eri tavalla. Myös sukupuolen yhteyttä opiskelijan arvioon omasta toiminnastaan tutorryhmätyöskentelyssä sekä opiskelijan arvioon tutorin toiminnasta tutkittiin.Aineisto kerättiin kyselyllä kaikille I-IV-vuosikurssin opiskelijoille v. 2003. Kyselyllä haluttiin kartoittaa opiskelijoiden käsityksiä mm. PBL:n tehokkuudesta. Kyselyyn vastattiin nk. VAS-asteikon avulla (Visual Analogue Scale), jossa janan vasen ääripää tarkoittaa nollaa (täysin eri mieltä) ja oikea ääripää sataa (täysin samaa mieltä). Tilastollisia eroja mies- ja naisopiskelijoiden vastausten välillä tutkittiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä (One-way ANOVA). Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi valittiin p = 0,05.
Kyselykaavakkeeseen vastasi 87,6 % I-IV-vuosikurssien opiskelijoista. Miehiä oli 31,9 % ja naisia 66,6 %. Tulokset osoittivat, että suurin osa opiskelijoista oli tyytyväisiä PBL-menetelmään ja omaan työskentelyynsä. Suurin osa opiskelijoista koki hyötyvänsä työskentelystä tutorryhmässä. Miehet kokivat ryhmätyöskentelyn hieman hyödyllisemmäksi kuin naiset. Tutorin toimintaan ryhmässä oltiin myös pääosin tyytyväisiä. Tutorin toimintaa arvioiviin yhdeksään väittämään sekä miehet että naiset vastasivat lähes yhtenevästi. Väittämissä "tutor edisti oppimistani" ja "tutor edisti ryhmän toimintaa" naiset arvioivat tutorin toimintaa miehiä kriittisemmin.
Tulokset ovat arvokkaita yliopisto-opetuksen kehittämiselle ja niitä voidaan hyödyntää mm. uusien tutorien koulutuksessa. Tutkimuksen tulokset kannustavat jatkamaan opiskelijoiden kokemusten ja mielipiteiden keräämistä ongelmalähtöisestä opetuksesta tulevaisuudessa. Tämän vuoden 2003 mielipidekyselyn perusteella voidaan sanoa, että opiskelijat olivat tyytyväisiä opiskeluunsa.
Asiasanat:Problem Based Learning, ongelmalähtöinen opiskelu, Tampereen malli, tutor, tutortyöskentely, tutorryhmä, lääketieteen opiskelu, Visual Analogue Scale