Retrogradisen amnesian merkitys akuutissa lievässä traumaattisessa aivovammassa
KAIPIAINEN, PERTTU (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-08-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24061
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-24061
Tiivistelmä
Takautuva muistiaukko on usein osana tapaturmaisesta aivovammasta seuraavaa oireistoa. Aiheesta on kuitenkin tehty vain vähän tutkimuksia. Tämän etenevän tutkimuksen tarkoituksena oli löytää uutta tietoa aiheesta ja yrittää selventää yhteyksiä takautuvan muistiaukon ja muiden vamman jälkeisten oireiden ja löydösten välillä. Keskeisimpänä asiana oli takautuvan muistiaukon mahdollinen ennustearvo aivojen kuvantamislöydösten suhteen. Tietoa näistä yhteyksistä voitaisiin käyttää akuuttivaiheen arvioinnissa mm. kuvantamispäätösten tukena.
Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavusta elokuun 2010 ja heinäkuun 2011 välillä. Lopulliseen aineistoon rekrytoitiin 47 potilasta. Näiltä potilailta kerättiin tarkemmat sosiodemografiset tiedot, vammatapahtumaan liittyvät tiedot sekä suoritettiin kliininen arvio ensiavussa. Pään tietokone tomografia tehtiin myös ensiapukäynnin yhteydessä. Aivot magneettikuvannettiin kahden viikon sisään vammasta. Takautuvan muistiaukon yhteyttä muihin muuttujiin tutkittiin SPSS 19 -ohjelmalla. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin Mann-Whitney U -testiä jatkuviin muuttujiin ja Pearson's Chi Square -testiä luokiteltuihin muuttujiin. Muuttujille suoritettiin myös regressioanalyysi.
Tietokonetomografiassa tuore vammaan liittyvä muutos löytyi 4 (8,5 %) potilaalta. Magneettikuvauksessa tuore vammamuutos löytyi 8 (17,8 %) tutkimushenkilöltä. Takautuva muistiaukko oli oireena 9 (19,1 %) tutkimushenkilöistä, mutta sen esiintyvyys ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kuvantamislöydöksiin (tietokonetomografia ja magneettikuvaus) tai muihin kliinisiin muuttujiin. Tulosten perusteella näyttäisi, että takautuva muistiaukko ei ole suoraan yhteydessä aivovamman vakavuuteen.
Tutkimusaineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavusta elokuun 2010 ja heinäkuun 2011 välillä. Lopulliseen aineistoon rekrytoitiin 47 potilasta. Näiltä potilailta kerättiin tarkemmat sosiodemografiset tiedot, vammatapahtumaan liittyvät tiedot sekä suoritettiin kliininen arvio ensiavussa. Pään tietokone tomografia tehtiin myös ensiapukäynnin yhteydessä. Aivot magneettikuvannettiin kahden viikon sisään vammasta. Takautuvan muistiaukon yhteyttä muihin muuttujiin tutkittiin SPSS 19 -ohjelmalla. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin Mann-Whitney U -testiä jatkuviin muuttujiin ja Pearson's Chi Square -testiä luokiteltuihin muuttujiin. Muuttujille suoritettiin myös regressioanalyysi.
Tietokonetomografiassa tuore vammaan liittyvä muutos löytyi 4 (8,5 %) potilaalta. Magneettikuvauksessa tuore vammamuutos löytyi 8 (17,8 %) tutkimushenkilöltä. Takautuva muistiaukko oli oireena 9 (19,1 %) tutkimushenkilöistä, mutta sen esiintyvyys ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä kuvantamislöydöksiin (tietokonetomografia ja magneettikuvaus) tai muihin kliinisiin muuttujiin. Tulosten perusteella näyttäisi, että takautuva muistiaukko ei ole suoraan yhteydessä aivovamman vakavuuteen.