Ylipaino ja diabetes polven ja lonkan tekonivelleikkauspotilailla
MÄKIPERE, KATARIINA (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23720
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23720
Tiivistelmä
Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Suomessa se on yksi kansantaudeistamme. Kansanterveydellisesti suurin merkitys on alaraajojen suurten nivelten eli polven ja lonkan nivelrikolla, koska ne rajoittavat eniten henkilön toimintakykyä.
Ylipaino on polvi- ja lonkkanivelrikon syntymisen ja sen etenemisen merkittävä itsenäinen riskitekijä. Sen on ajateltu altistavan nivelrikolle pääasiassa suuremman mekaanisen kuormituksen vuoksi. Yhä useammat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet ilmi, että nivelrikon syntyminen on huomattavasti moninaisempi prosessi, esimerkiksi rasvakudoksen erittämien hormonien (adipokiinien) ja tulehduksen välittäjäaineiden (kuten leptiinin) on havaittu saavan aikaan rustoa hajottavia muutoksia nivelessä.
Diabetes, erityisesti tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes, yleistyy nopeasti Suomessa ja kaikkialla länsimaissa. Tärkein vaaratekijä tyypin 2 diabeteksen synnyssä on ylipaino. Diabeteksen vaikutusta polvi- ja lonkkanivelrikon ilmaantuvuuteen ei vielä tunnetta. Metabolista oireyhtymää ja hyperglykemiaan on kuitenkin havaittu esiintyvän enemmän nivelrikkopotilailla, mutta pääasiassa löydös on selittynyt ylipainon vaikutuksella.
Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään diabeteksen osuutta nivelrikon kehittymisessä yksin ja yhdessä ylipainon kanssa tutkimalla tehtiinkö diabeetikoille tekonivelleikkaukset nuorempina kuin samanpainoisille ei-diabeetikoille. Tutkimusaineistona käytettiin Tekonivelsairaala Coxan potilaita v. 2002–2008. Tutkimuspopulaatioksi valittiin kyseiseltä ajanjaksolta polven ja lonkan nivelrikkopotilaat, joiden taudinkuva oli vaatinut ensikerran leikkauskirurgiaa. Yhteensä tähän tutkimukseen kuului 3513 polven ja 3056 lonkan tekonivelleikkauspotilasta. Keski-ikä leikkaushetkellä oli polvipotilailla 71 ja lonkkapotilailla 68 vuotta.
Tutkimuksessa ei havaittu diabeteksen jouduttavan potilasta leikkauskirurgiaan. Diabeetikoiden keski-ikä leikkaushetkellä (70 vuotta polvi- ja 69 vuotta lonkkapotilailla) oli samanlainen kuin ei-diabeetikoiden (71 vuotta polvi- ja 68 vuotta lonkkapotilailla) riippumatta painoindeksistä. Diabetes oli yleisempää ylipainoisilla potilailla, ja heille tehtiin tekonivelleikkaus 1-3 vuotta aikaisemmin kuin normaalipainoisille. Diabetespotilaat raportoivat kuitenkin enemmän kipua leikkausta edeltävästi ja heidän liikuntakykynsä oli rajoittuneempi kuin ei-diabeetikoiden.
Tutkimuksessa todettiin, että valtaosa tekonivelleikkauspotilaista on ylipainoisia ja lihavia. Lisäksi lihavuus aikaistaa potilaan joutumisen tekonivelleikkaukseen. Diabeteksella ei todettu olevan itsenäistä vaikutusta nivelrikkopotilaan ikään tekonivelleikkauksessa. Diabeetikot olivat kuitenkin liikuntakyvyltään rajoittuneempia ja kokivat enemmän kipua leikkausta edeltävästi kuin ei-diabeetikot.
Asiasanat:esiintyvyys, riskitekijä, leikkausikä
Ylipaino on polvi- ja lonkkanivelrikon syntymisen ja sen etenemisen merkittävä itsenäinen riskitekijä. Sen on ajateltu altistavan nivelrikolle pääasiassa suuremman mekaanisen kuormituksen vuoksi. Yhä useammat tutkimukset ovat kuitenkin tuoneet ilmi, että nivelrikon syntyminen on huomattavasti moninaisempi prosessi, esimerkiksi rasvakudoksen erittämien hormonien (adipokiinien) ja tulehduksen välittäjäaineiden (kuten leptiinin) on havaittu saavan aikaan rustoa hajottavia muutoksia nivelessä.
Diabetes, erityisesti tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes, yleistyy nopeasti Suomessa ja kaikkialla länsimaissa. Tärkein vaaratekijä tyypin 2 diabeteksen synnyssä on ylipaino. Diabeteksen vaikutusta polvi- ja lonkkanivelrikon ilmaantuvuuteen ei vielä tunnetta. Metabolista oireyhtymää ja hyperglykemiaan on kuitenkin havaittu esiintyvän enemmän nivelrikkopotilailla, mutta pääasiassa löydös on selittynyt ylipainon vaikutuksella.
Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään diabeteksen osuutta nivelrikon kehittymisessä yksin ja yhdessä ylipainon kanssa tutkimalla tehtiinkö diabeetikoille tekonivelleikkaukset nuorempina kuin samanpainoisille ei-diabeetikoille. Tutkimusaineistona käytettiin Tekonivelsairaala Coxan potilaita v. 2002–2008. Tutkimuspopulaatioksi valittiin kyseiseltä ajanjaksolta polven ja lonkan nivelrikkopotilaat, joiden taudinkuva oli vaatinut ensikerran leikkauskirurgiaa. Yhteensä tähän tutkimukseen kuului 3513 polven ja 3056 lonkan tekonivelleikkauspotilasta. Keski-ikä leikkaushetkellä oli polvipotilailla 71 ja lonkkapotilailla 68 vuotta.
Tutkimuksessa ei havaittu diabeteksen jouduttavan potilasta leikkauskirurgiaan. Diabeetikoiden keski-ikä leikkaushetkellä (70 vuotta polvi- ja 69 vuotta lonkkapotilailla) oli samanlainen kuin ei-diabeetikoiden (71 vuotta polvi- ja 68 vuotta lonkkapotilailla) riippumatta painoindeksistä. Diabetes oli yleisempää ylipainoisilla potilailla, ja heille tehtiin tekonivelleikkaus 1-3 vuotta aikaisemmin kuin normaalipainoisille. Diabetespotilaat raportoivat kuitenkin enemmän kipua leikkausta edeltävästi ja heidän liikuntakykynsä oli rajoittuneempi kuin ei-diabeetikoiden.
Tutkimuksessa todettiin, että valtaosa tekonivelleikkauspotilaista on ylipainoisia ja lihavia. Lisäksi lihavuus aikaistaa potilaan joutumisen tekonivelleikkaukseen. Diabeteksella ei todettu olevan itsenäistä vaikutusta nivelrikkopotilaan ikään tekonivelleikkauksessa. Diabeetikot olivat kuitenkin liikuntakyvyltään rajoittuneempia ja kokivat enemmän kipua leikkausta edeltävästi kuin ei-diabeetikot.
Asiasanat:esiintyvyys, riskitekijä, leikkausikä