Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Daily sedentary time and risk of cardiovascular disease : The national FINRISK 2002 study

KÄRKI, ANJA (2012)

 
Avaa tiedosto
gradu06623.pdf (105.8Kt)
Lataukset: 



KÄRKI, ANJA
2012

Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-12
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23450
Tiivistelmä
Tunnettujen sydän- ja verisuonitautien (sv-tautien) riskitekijöiden – kuten verenpainetauti ja diabetes – rinnalle on noussut viimeaikaisten tutkimusten perusteella myös liikkumattomuus, jota arvioidaan istumisen määrällä. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä ruutuajan, työpäivän tai vapaa-ajan istumisen sv-tautivaikutusten analysoimiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päivittäisen istumisajan yhteys sv-tautisairastuvuuteen ja -kuolleisuuteen.

Tutkimuspopulaatioksi valittiin FINRISKI 2002-kohortista 4601 suomalaista, joilla ei ollut tutkimuksen alkuvaiheessa sv-tauteja. Rekrytointivaiheessa suoritettiin terveystarkastukset, haastattelut ja otettiin verinäytteitä. Kohortti yhdistettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin ja kuolinsyyrekisteriin. Keskimääräinen seuranta-aika oli 8,8 vuotta. Sv-tautiriski analysoitiin Coxin regressioanalyysillä, jossa huomioitiin päivittäiset istumistunnit, työmarkkina-asema, sosioekonominen asema, ikä ja muita sv-tautien riskitekijöitä.

Seuranta-aikana raportoitiin 188 sv-tautitapahtumaa. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäinen kokonaisistumisaika ei ollut yhteydessä sv-tautitapahtumiin. Sen sijaan työelämän ulkopuolisuus yhdistettynä runsaaseen päivittäiseen istumiseen oli itsenäinen sv-tautien ilmaantuvuuden riskitekijä (HR 2.71, 95 % luottamusväli 1.35 - 5.46) verrattuna työssäkäyviin ja vähemmän istuviin. Tulokset säilyivät tilastollisesti merkitsevinä useilla erilaisilla sekoittavilla tekijöillä vakioitunakin.

Tutkimuksen perusteella istumisen kokonaismäärä ei näytä vaikuttavan sv-tautiriskiin, mutta tulokseen voi vaikuttaa istumisen mittaaminen itseraportoinnilla. Tulevaisuudessa istumisen terveysriskejä arvioivissa tutkimuksissa olisi tarpeen huomioida istumisen määrään vaikuttavia tekijöitä – kuten työtilanne ja sosioekonomiset taustatekijät – sekä tarkentaa istumisen yhteyksiä sv-tauteihin myös objektiivisin mittarein itsearvioinnin ohella.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [40597]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste