Daily sedentary time and risk of cardiovascular disease : The national FINRISK 2002 study
KÄRKI, ANJA (2012)
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23450
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23450
Tiivistelmä
Tunnettujen sydän- ja verisuonitautien (sv-tautien) riskitekijöiden – kuten verenpainetauti ja diabetes – rinnalle on noussut viimeaikaisten tutkimusten perusteella myös liikkumattomuus, jota arvioidaan istumisen määrällä. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä ruutuajan, työpäivän tai vapaa-ajan istumisen sv-tautivaikutusten analysoimiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päivittäisen istumisajan yhteys sv-tautisairastuvuuteen ja -kuolleisuuteen.
Tutkimuspopulaatioksi valittiin FINRISKI 2002-kohortista 4601 suomalaista, joilla ei ollut tutkimuksen alkuvaiheessa sv-tauteja. Rekrytointivaiheessa suoritettiin terveystarkastukset, haastattelut ja otettiin verinäytteitä. Kohortti yhdistettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin ja kuolinsyyrekisteriin. Keskimääräinen seuranta-aika oli 8,8 vuotta. Sv-tautiriski analysoitiin Coxin regressioanalyysillä, jossa huomioitiin päivittäiset istumistunnit, työmarkkina-asema, sosioekonominen asema, ikä ja muita sv-tautien riskitekijöitä.
Seuranta-aikana raportoitiin 188 sv-tautitapahtumaa. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäinen kokonaisistumisaika ei ollut yhteydessä sv-tautitapahtumiin. Sen sijaan työelämän ulkopuolisuus yhdistettynä runsaaseen päivittäiseen istumiseen oli itsenäinen sv-tautien ilmaantuvuuden riskitekijä (HR 2.71, 95 % luottamusväli 1.35 - 5.46) verrattuna työssäkäyviin ja vähemmän istuviin. Tulokset säilyivät tilastollisesti merkitsevinä useilla erilaisilla sekoittavilla tekijöillä vakioitunakin.
Tutkimuksen perusteella istumisen kokonaismäärä ei näytä vaikuttavan sv-tautiriskiin, mutta tulokseen voi vaikuttaa istumisen mittaaminen itseraportoinnilla. Tulevaisuudessa istumisen terveysriskejä arvioivissa tutkimuksissa olisi tarpeen huomioida istumisen määrään vaikuttavia tekijöitä – kuten työtilanne ja sosioekonomiset taustatekijät – sekä tarkentaa istumisen yhteyksiä sv-tauteihin myös objektiivisin mittarein itsearvioinnin ohella.
Tutkimuspopulaatioksi valittiin FINRISKI 2002-kohortista 4601 suomalaista, joilla ei ollut tutkimuksen alkuvaiheessa sv-tauteja. Rekrytointivaiheessa suoritettiin terveystarkastukset, haastattelut ja otettiin verinäytteitä. Kohortti yhdistettiin sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin ja kuolinsyyrekisteriin. Keskimääräinen seuranta-aika oli 8,8 vuotta. Sv-tautiriski analysoitiin Coxin regressioanalyysillä, jossa huomioitiin päivittäiset istumistunnit, työmarkkina-asema, sosioekonominen asema, ikä ja muita sv-tautien riskitekijöitä.
Seuranta-aikana raportoitiin 188 sv-tautitapahtumaa. Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäinen kokonaisistumisaika ei ollut yhteydessä sv-tautitapahtumiin. Sen sijaan työelämän ulkopuolisuus yhdistettynä runsaaseen päivittäiseen istumiseen oli itsenäinen sv-tautien ilmaantuvuuden riskitekijä (HR 2.71, 95 % luottamusväli 1.35 - 5.46) verrattuna työssäkäyviin ja vähemmän istuviin. Tulokset säilyivät tilastollisesti merkitsevinä useilla erilaisilla sekoittavilla tekijöillä vakioitunakin.
Tutkimuksen perusteella istumisen kokonaismäärä ei näytä vaikuttavan sv-tautiriskiin, mutta tulokseen voi vaikuttaa istumisen mittaaminen itseraportoinnilla. Tulevaisuudessa istumisen terveysriskejä arvioivissa tutkimuksissa olisi tarpeen huomioida istumisen määrään vaikuttavia tekijöitä – kuten työtilanne ja sosioekonomiset taustatekijät – sekä tarkentaa istumisen yhteyksiä sv-tauteihin myös objektiivisin mittarein itsearvioinnin ohella.