Vältettävien lääkkeiden käyttö 80-vuotiailla kotona asuvilla tamperelaisilla
ROSSI, JUUSO (2013)
ROSSI, JUUSO
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23421
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23421
Tiivistelmä
Suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi. Sairastavuuden pysyessä edelleen korkeana lääkkeitä käytetään yhä enemmän, mikä asettaa terveydenhuollolle kasvavia haasteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa iäkkäillä vältettävien lääkkeiden yleisyyttä sekä yhteyttä koettuun terveydentilaan käyttämällä uutta, vähän tutkimuksissa esillä ollutta suomalaista lääkeainekriteeristöä.
Aineistona käytettiin Terve80!-projektin terveystarkastuksissa kerättyjä tietoja. Terveystarkastuksina toimivat ennalta ehkäisevät kotikäynnit terveydenhoitajan toteuttamina. Projektissa lähetettiin vuonna 2011 kaikille 80 vuotta täyttäville, kotona asuville tamperelaisille (N = 1230) esitäytettäviksi kyselylomake, jonka terveydenhoitaja kotikäynnin aikana tarkisti sekä täydensi. Lääkeainekriteeristönä käytettiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Iäkkäiden lääkityksen tietokannan vältettäväksi luokiteltuja lääkkeitä. Terveystarkastuksiin osallistui 460 (37,4 %) henkilöä, joista 456 antoi suostumuksensa lääkityksensä lähempään tarkasteluun.
Terveystarkastuksiin osallistuneet käyttivät säännöllisesti keskimäärin 4,8 lääkettä (vaihteluväli 0–15) ja tarvittaessa lääkkeitä käytettiin keskimäärin 1,6 (vaihteluväli 0–7). Tutkituista yhteensä 21,9 % käytti vähintään yhtä iäkkäillä vältettävää lääkettä. Suurimmalla osalla käyttäjistä oli yksi iäkkäillä vältettävä lääke käytössä ja vain muutama henkilö käytti kahta vältettävää lääkettä samanaikaisesti. Yleisimpiä käytössä olleita lääkeaineita olivat kipu-, särky- ja kuumetilojen hoitoon tarkoitettu asetyylisalisyylihappo, kiniinin yhdistelmävalmiste, amitriptyliini, solifenasiini sekä diatsepaami. Yli viittä lääkettä säännöllisesti käyttävillä oli useammin myös iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä käytössä. Vältettävien lääkkeiden käyttö ei ollut yhteydessä koettuun terveyteen (p = 0,068).
Vaikka tutkimusväestö edusti oman ikäluokkansa itsenäisempää ja parempikuntoista osaa, yli viidesosa heistä käytti iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä. Tämä on enemmän kuin aikaisemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu. Selittävänä tekijänä voidaan pitää tässä tutkimuksessa käytetyn lääkeainekriteeristön parempaa yhteensopivuutta suomalaisen lääkevalikoiman kanssa. Vanhusten lääkkeiden käyttöä koskevissa kotimaisissa tutkimuksissa kannattaisi jatkossa käyttää Fimean Iäkkäiden lääkityksen tietokantaa. Tietokannasta tulisi tehdä käyttöystävällisempi ja sen tunnettavuutta pitäisi parantaa, jotta lääkärit omaksuisivat sen käytön osaksi päivittäistä potilastyötään.
Aineistona käytettiin Terve80!-projektin terveystarkastuksissa kerättyjä tietoja. Terveystarkastuksina toimivat ennalta ehkäisevät kotikäynnit terveydenhoitajan toteuttamina. Projektissa lähetettiin vuonna 2011 kaikille 80 vuotta täyttäville, kotona asuville tamperelaisille (N = 1230) esitäytettäviksi kyselylomake, jonka terveydenhoitaja kotikäynnin aikana tarkisti sekä täydensi. Lääkeainekriteeristönä käytettiin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Iäkkäiden lääkityksen tietokannan vältettäväksi luokiteltuja lääkkeitä. Terveystarkastuksiin osallistui 460 (37,4 %) henkilöä, joista 456 antoi suostumuksensa lääkityksensä lähempään tarkasteluun.
Terveystarkastuksiin osallistuneet käyttivät säännöllisesti keskimäärin 4,8 lääkettä (vaihteluväli 0–15) ja tarvittaessa lääkkeitä käytettiin keskimäärin 1,6 (vaihteluväli 0–7). Tutkituista yhteensä 21,9 % käytti vähintään yhtä iäkkäillä vältettävää lääkettä. Suurimmalla osalla käyttäjistä oli yksi iäkkäillä vältettävä lääke käytössä ja vain muutama henkilö käytti kahta vältettävää lääkettä samanaikaisesti. Yleisimpiä käytössä olleita lääkeaineita olivat kipu-, särky- ja kuumetilojen hoitoon tarkoitettu asetyylisalisyylihappo, kiniinin yhdistelmävalmiste, amitriptyliini, solifenasiini sekä diatsepaami. Yli viittä lääkettä säännöllisesti käyttävillä oli useammin myös iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä käytössä. Vältettävien lääkkeiden käyttö ei ollut yhteydessä koettuun terveyteen (p = 0,068).
Vaikka tutkimusväestö edusti oman ikäluokkansa itsenäisempää ja parempikuntoista osaa, yli viidesosa heistä käytti iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä. Tämä on enemmän kuin aikaisemmissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu. Selittävänä tekijänä voidaan pitää tässä tutkimuksessa käytetyn lääkeainekriteeristön parempaa yhteensopivuutta suomalaisen lääkevalikoiman kanssa. Vanhusten lääkkeiden käyttöä koskevissa kotimaisissa tutkimuksissa kannattaisi jatkossa käyttää Fimean Iäkkäiden lääkityksen tietokantaa. Tietokannasta tulisi tehdä käyttöystävällisempi ja sen tunnettavuutta pitäisi parantaa, jotta lääkärit omaksuisivat sen käytön osaksi päivittäistä potilastyötään.