Keliakian ruokavalioon sitoutumiseen liittyvät tekijät: kansallinen tutkimus
LAURONEN, OLLI (2013)
LAURONEN, OLLI
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23360
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23360
Tiivistelmä
Keliakia on yleistynyt länsimaissa, jossa sen esiintyvyys on noussut jopa yli prosenttiin väestöstä. Kuitenkin vain pieni osa tautia sairastavista on diagnosoitu. Tavallisia oireita ovat ripuli, vatsakivut ja laaja-alainen ravintoaineiden imeytymishäiriö, mutta keliakiaa esiintyy lisäksi lievin oirein tai täysin oireettomana. Ainoa tehokas hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, joka on kallis, sosiaalisesti rajoittava ja hankalasti ylläpidettävä. Näistä syistä johtuen hoitoon sitoutuminen voi olla keliaakikolle vaikeaa. Taudin yleistymisen myötä diagnostiikkaa ja hoitoa on siirretty sairaaloista avoterveydenhuoltoon, minkä vaikutusta hoidon toteutumiseen ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksemme tavoitteena oli arvioida keliakian ruokavaliohoitoon sitoutumista ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseemme rekrytoitiin ympäri Suomen yhteensä 94 lasta ja 749 aikuista. Heidän diagnoosinsa oli varmennettu histologisesti, ja sitoutuminen ruokavaliohoitoon määritettiin haastattelun sekä serologisten testien perusteella. Tulosten perusteella ruokavaliohoidon huonoa toteutumista ennustivat murrosikä sekä diagnoosihetkellä että tutkimushetkellä. Sen sijaan viime vuosikymmeninä tapahtunut diagnostiikan ja seurannan siirtyminen terveyskeskuksiin ei ole merkittävästi vaikuttanut, ja hoito onnistuu hyvin myös avoterveydenhuollossa. Lisäksi potilaiden sukupuolella, oirekuvalla, keliakian sukutaustalla, hoidon kestolla, dieettineuvonnalla tai säännöllisellä seurannalla ei ollut vaikutusta hoidon toteutumiseen.
Tämä kirjoitelma on tiivistelmä alkuperäisartikkelista, joka on syventävien opintojeni kirjallinen työ. Alkuperäisartikkelissa olen järjestyksessä toisena kirjoittajana, ja sitä varten olen laajasti perehtynyt kirjallisuuteen liittyen keliakian tautikuvaan, sen yleisyyteen, diagnostiikkaan ja hoitoon. Olen itsenäisesti taulukoinut tuloksia, tehnyt tilastollisia käsittelyitä sekä analyysejä, joista olemme keskustelleet ohjaajieni kanssa. Artikkelissa julkaistujen tuloksien analyysit ovat tilastotieteilijän tarkastamat. Olen ollut mukana aktiivisesti suunnittelemassa artikkelia ja osallistunut sen kirjoitustyöhön. Alkuperäisartikkeli on julkaistu kansainvälisessä lehdessä ”Digestion” 23.10.2012 (Digestion 2012;23:309-14).
Tämä kirjoitelma on tiivistelmä alkuperäisartikkelista, joka on syventävien opintojeni kirjallinen työ. Alkuperäisartikkelissa olen järjestyksessä toisena kirjoittajana, ja sitä varten olen laajasti perehtynyt kirjallisuuteen liittyen keliakian tautikuvaan, sen yleisyyteen, diagnostiikkaan ja hoitoon. Olen itsenäisesti taulukoinut tuloksia, tehnyt tilastollisia käsittelyitä sekä analyysejä, joista olemme keskustelleet ohjaajieni kanssa. Artikkelissa julkaistujen tuloksien analyysit ovat tilastotieteilijän tarkastamat. Olen ollut mukana aktiivisesti suunnittelemassa artikkelia ja osallistunut sen kirjoitustyöhön. Alkuperäisartikkeli on julkaistu kansainvälisessä lehdessä ”Digestion” 23.10.2012 (Digestion 2012;23:309-14).