Polyamiinien vesiliuosten analysointi "elektronista nenää" käyttäen: pH:n ja polyamiinien asetylaation vaikutus detektioon.
RYHÄNEN, ILARI; TUOKKO, ANTTI (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23300
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23300
Tiivistelmä
Tämä syventävien opintojen kirjallinen työ on osa dosentti Oksalan johtamaa tutkimusta, jossa kehitetään ionimobiliteettispektrometriaan perustuvaa laitetta syöpädiagnostiikkaa varten. Tutkimme ChemPro 100 –laitteen kykyä erottaa vesiliuoksesta polyamiineja. Polyamiinit ovat solujen jakautumiseen ja energiankulutukseen assosioituvia molekyylejä, joiden pitoisuuksien on kirjallisuudessa todettu nousevan maligniteettien yhteydessä.
Tutkimuksen yhteydessä on jo aiemmin todettu, että ChemPro 100 kykenee tunnistamaan tutkittuja polyamiineja kaasufaasista. Lisäksi laitteella on tutkittu malignia munuaiskudosta ja erotettu syöpäsolulinjoja hyvänlaatuisista soluista.
Tässä osatyössä keskitymme mittausmenetelmän optimoimiseen polyamiiniliuosten erottelua varten. Selvitämme, miten pH:n nostaminen 7:stä 10:een vaikuttaa laitteen erotuskykyyn ja vertaamme asetyloimattomien ja asetyloitujen polyamiinien detektiota. Aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että asetyloitujen polyamiinien pitoisuuksien muutokset ovat erityisen tunnusomaisia maligniteeteille.
pH:n nostamisen havaittiin parantavan selvästi laitteen erotuskykyä veteen nähden kaikkien mitattujen polyamiinien osalta. Asetylaatio ei itsessään parantanut erottelukykyä.
Asiasanat: Kaasuanalysaattori, syöpä, diagnostiikka, diagnostiset välineet
Tutkimuksen yhteydessä on jo aiemmin todettu, että ChemPro 100 kykenee tunnistamaan tutkittuja polyamiineja kaasufaasista. Lisäksi laitteella on tutkittu malignia munuaiskudosta ja erotettu syöpäsolulinjoja hyvänlaatuisista soluista.
Tässä osatyössä keskitymme mittausmenetelmän optimoimiseen polyamiiniliuosten erottelua varten. Selvitämme, miten pH:n nostaminen 7:stä 10:een vaikuttaa laitteen erotuskykyyn ja vertaamme asetyloimattomien ja asetyloitujen polyamiinien detektiota. Aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että asetyloitujen polyamiinien pitoisuuksien muutokset ovat erityisen tunnusomaisia maligniteeteille.
pH:n nostamisen havaittiin parantavan selvästi laitteen erotuskykyä veteen nähden kaikkien mitattujen polyamiinien osalta. Asetylaatio ei itsessään parantanut erottelukykyä.
Asiasanat: Kaasuanalysaattori, syöpä, diagnostiikka, diagnostiset välineet