Sepelvaltimoiden tietokonetomografian käyttö sepelvaltimotaudin diagnostiikassa - kuvauksen arvo käytännön diagnostiikassa ja merkitys potilaan hoidon kannalta
RAATIKAINEN, ESSI (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23236
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23236
Tiivistelmä
Sepelvaltimotauti on suomalaisten merkittävin sydänsairaus jonka ilmaantuvuushuippu on siirtynyt keski-ikäisistä miehistä iäkkäisiin naisiin. Valtaosa sepelvaltimokuolemista tapahtuu ennen sairaalaan tuloa, joten on tärkeää panostaa oireiden varhaiseen tunnistamiseen ja preventioon.
Tietokonetomografialaitteistojen kehittyminen on mahdollistanut sepelvaltimoiden kuvantamisen lähes katetriangiografian tarkkuudella. TT-angiografiaan valikoituvat potilaat joilla sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on pieni tai keskisuuri. Taysissa TT-angiografioita on tehty loppuvuodesta 2006 alkaen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 250 tehtyä sepelvaltimoiden TT-angiografiaa aikavälillä loppuvuosi 2006 – 23.11.2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten hyvin potilasvalinta oli onnistunut ja mitä merkitystä kuvauksella oli potilaan hoitoon.
Suurimmalle osalle potilaista (86 %) TT-kuvauksella saatiin sepelvaltimotauti poissuljettua ja tutkimukset lopetettua. 23 potilasta ohjautui TT-kuvauksen perusteella katetriangiografiaan, jossa suurimassa osassa tapauksista angiografialöydös oli pienempi tai vastaavankokoinen kuin TT-kuvauksessa. Vain kolmessa tapauksessa katetriangiografialöydös oli vakavampiasteinen kuin TT-löydös.
Tietokonetomografialaitteistojen kehittyminen on mahdollistanut sepelvaltimoiden kuvantamisen lähes katetriangiografian tarkkuudella. TT-angiografiaan valikoituvat potilaat joilla sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyys on pieni tai keskisuuri. Taysissa TT-angiografioita on tehty loppuvuodesta 2006 alkaen.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 250 tehtyä sepelvaltimoiden TT-angiografiaa aikavälillä loppuvuosi 2006 – 23.11.2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten hyvin potilasvalinta oli onnistunut ja mitä merkitystä kuvauksella oli potilaan hoitoon.
Suurimmalle osalle potilaista (86 %) TT-kuvauksella saatiin sepelvaltimotauti poissuljettua ja tutkimukset lopetettua. 23 potilasta ohjautui TT-kuvauksen perusteella katetriangiografiaan, jossa suurimassa osassa tapauksista angiografialöydös oli pienempi tai vastaavankokoinen kuin TT-kuvauksessa. Vain kolmessa tapauksessa katetriangiografialöydös oli vakavampiasteinen kuin TT-löydös.