VARUSMIESPALVELUSAIKAINEN SELKÄKIPU JA FYYSINEN KUNTO JA SAIRASTAVUUS MYÖHEMMIN
PAJUNEN, OLLI (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23220
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23220
Tiivistelmä
Eri tutkimusten mukaan jopa 50 % nuorista kärsii alaselkäkivusta jossakin elämänvaiheessa ja heikon fyysisen kunnon on todettu lisäävän alaselkäkipujen esiintyvyyttä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varusmiespalvelusaikaisten selkäkipujen ja fyysisen kunnon vaikutusta myöhemmin koettuihin selkäkipuihin.
Tutkimuksen aineisto koostui 776 miehestä, joita kaikkia koskien oli saatavilla tiedot sekä palvelusaikaisesta sairastavuudesta ja fyysisestä kunnosta, että kertausharjoitusten yhteydessä kerättyä tietoa selkävaivoista ja fyysisestä kunnosta. Palvelusaikaisen sairastavuuden ja fyysisen kunnon yhteyttä myöhempään sairastavuuteen tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimus osoitti, että palvelusaikana alaselkäkivuista kärsineistä varusmiehistä 39,8 % ilmoitti kertausharjoituksissa kärsineensä myöhemmin selkävaivoista tai muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Vastaavasti varusmiehistä, joilla ei palvelusaikana diagnosoitu alaselkäkipua, merkittävästi pienempi osa, 22,4 %, kertoi kärsineensä samoista vaivoista. Varusmiehistä, joilla palvelusaikana diagnosoitiin alaselkäkipuja, jopa 34,9 % ilmoitti kertausharjoitusten yhteydessä kärsineensä alaselkäkivuista 1-7 päivänä viimeisen kuukauden aikana, kun taas huomattavasti pienempi osa, 22,1 %, varusmiehistä, joilla ei palvelusaikana diagnosoitu alaselkäkipuja, kertoi kärsineensä alaselkäkivuista. Palvelusaikaisella fyysisellä kunnolla ei ollut vaikutusta myöhempään sairastavuuteen.
Avainsanat: alaselkäkipu, maksimaalinen hapenottokyky, seurantatutkimus
Tutkimuksen aineisto koostui 776 miehestä, joita kaikkia koskien oli saatavilla tiedot sekä palvelusaikaisesta sairastavuudesta ja fyysisestä kunnosta, että kertausharjoitusten yhteydessä kerättyä tietoa selkävaivoista ja fyysisestä kunnosta. Palvelusaikaisen sairastavuuden ja fyysisen kunnon yhteyttä myöhempään sairastavuuteen tarkasteltiin ristiintaulukoinnin avulla.
Tutkimus osoitti, että palvelusaikana alaselkäkivuista kärsineistä varusmiehistä 39,8 % ilmoitti kertausharjoituksissa kärsineensä myöhemmin selkävaivoista tai muista tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Vastaavasti varusmiehistä, joilla ei palvelusaikana diagnosoitu alaselkäkipua, merkittävästi pienempi osa, 22,4 %, kertoi kärsineensä samoista vaivoista. Varusmiehistä, joilla palvelusaikana diagnosoitiin alaselkäkipuja, jopa 34,9 % ilmoitti kertausharjoitusten yhteydessä kärsineensä alaselkäkivuista 1-7 päivänä viimeisen kuukauden aikana, kun taas huomattavasti pienempi osa, 22,1 %, varusmiehistä, joilla ei palvelusaikana diagnosoitu alaselkäkipuja, kertoi kärsineensä alaselkäkivuista. Palvelusaikaisella fyysisellä kunnolla ei ollut vaikutusta myöhempään sairastavuuteen.
Avainsanat: alaselkäkipu, maksimaalinen hapenottokyky, seurantatutkimus