PER3 polymorfismi ja unen laatu suomalaisessa väestössä
SEPPO, ANSSI (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23216
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23216
Tiivistelmä
Tutkimusasetelma:Tapausselostetutkimus PER3- polymorfismista suomalaisessa väestössä, unen laadusta sekä näiden yhteydestä.
Tutkittavat:100 vapaaehtoista lääketieteenopiskelijaa Tampereen yliopistosta, joilta kerättiin tiedot MEQ- ja BNSQ- unikyselykaavakkeisiin unen laadusta ja aamu-iltaunityypistä sekä PER3-geenin polymorfismia selvittävä DNA-verinäyte. PER3 on yksi kellogeeneistä, joka säätelee sisäisen kellon toimintaa ja tätä kautta uni- ja valverytmiin. Tutkimukselle on saatu Tampereen yliopiston eettisen toimikunnan hyväksyntä.
Tulokset:Genotyypiltään PER3 5/5 – ryhmään kuului 13 % ja PER3 4/4-ryhmään kuului 47,4 % tutkittavista. Molemmissa homotsygoottiryhmissä aamu-iltaunisuuden fenotyypit painottuivat neutraalin vuorokausirytmiin MEQ- pisteidensä puolesta, 4/4-ryhmässä 76,6 %, 5/5-ryhmässä 69,2 %. Aamuvirkkujen määrä oli eri ryhmissä lähes sama suhteutettuna eri genotyyppien lukumäärään, PER3 (5/5) 15,4 %, PER 3 (4/4) 14,8 %. Iltavirkkujen määrät jakautuivat myös tasaisesti eri ryhmien kesken suhteessa lukumäärään, PER3 (5/5) 7,7 %, PER3 (4/4) 8,5 %. Näin ollen oleellista eroa eri genotyyppien suhteen aamu-iltaunisuus rytmin ei saatu osoitettua.
Unitottumuksiltaan eri genotyypit erosivat BNSQ- kyselyn perusteella seuraavasti: PER3 5/5- ryhmä oli enemmän päiväaikaiseen väsymykseen taipuvainen (91,7 % 5/5 vs. 78,7 % 4/4) ja nukahtaminen näytti tuottavan ongelmia useammin (66,6 % 5/5 vs. 61,8 % 4/4), kun taas uneen päästyään 5/5- ryhmä nukkui levollisemmin (levottomasti nukkui 0 % 5/5 vs. 4,3 % 4/4) ja heräili vähemmän yön aikana (16,7 % 5/5 vs. 23,4 % 4/4). PER3 4/4- ryhmä nukahti helpommin (vaikeuksia nukahtaa 66,6 % 5/5 vs. 61,8 % 4/4), mutta nukkui katkonaisemmin (16,7 % 5/5 vs. 23,4 % 4/4) ja koki aamulla enemmän vaikeuksia herätä (59,4% 4/4 vs. 50,0 % 5/5) sekä nukkui enemmän päiväunia (46,8 % 4/4 vs. 41,6 % 5/5).
Pohdinta: Tutkimus on alustavasti aihetta kartoittava, eikä sisällä voimalaskelmia. Tuloksissa on mahdollisuus tilastolliseen harhaan, joka johtuu tutkittavan ryhmän valikoitumisharhasta sosioekonomisen luokan (lääketieteen opiskelijat) , terveydentilan sekä iän suhteen. Näin ollen tutkimus voitaisiin toistaa suuremmalla aineistolla ja voimalaskelmilla, jotka voitaisiin suorittaa tämän aineiston pohjalta.
Yhteenveto:PER3-polymorfismilla ei saatu osoitettua eroja aamu-iltaunisuusrytmiikkaan MEQ- pisteitä vertailtaessa. PER3- polymorfismin eroja saatiin esiin BNSQ- kyselyllä mitattuna unen ja vireystilan erilaisella ajoittumisella vuorokauden ajalle sekä päiväaikaisen vireystilan, unen aikaisten häiriöiden ja unen laadun eroissa. Asiaa vaatii lisää tutkimusta isommalla aineistolla.
Avainsanat: vuorokausirytmi, unen laatu, kellogeenit, MEQ, BNSQ
Tutkittavat:100 vapaaehtoista lääketieteenopiskelijaa Tampereen yliopistosta, joilta kerättiin tiedot MEQ- ja BNSQ- unikyselykaavakkeisiin unen laadusta ja aamu-iltaunityypistä sekä PER3-geenin polymorfismia selvittävä DNA-verinäyte. PER3 on yksi kellogeeneistä, joka säätelee sisäisen kellon toimintaa ja tätä kautta uni- ja valverytmiin. Tutkimukselle on saatu Tampereen yliopiston eettisen toimikunnan hyväksyntä.
Tulokset:Genotyypiltään PER3 5/5 – ryhmään kuului 13 % ja PER3 4/4-ryhmään kuului 47,4 % tutkittavista. Molemmissa homotsygoottiryhmissä aamu-iltaunisuuden fenotyypit painottuivat neutraalin vuorokausirytmiin MEQ- pisteidensä puolesta, 4/4-ryhmässä 76,6 %, 5/5-ryhmässä 69,2 %. Aamuvirkkujen määrä oli eri ryhmissä lähes sama suhteutettuna eri genotyyppien lukumäärään, PER3 (5/5) 15,4 %, PER 3 (4/4) 14,8 %. Iltavirkkujen määrät jakautuivat myös tasaisesti eri ryhmien kesken suhteessa lukumäärään, PER3 (5/5) 7,7 %, PER3 (4/4) 8,5 %. Näin ollen oleellista eroa eri genotyyppien suhteen aamu-iltaunisuus rytmin ei saatu osoitettua.
Unitottumuksiltaan eri genotyypit erosivat BNSQ- kyselyn perusteella seuraavasti: PER3 5/5- ryhmä oli enemmän päiväaikaiseen väsymykseen taipuvainen (91,7 % 5/5 vs. 78,7 % 4/4) ja nukahtaminen näytti tuottavan ongelmia useammin (66,6 % 5/5 vs. 61,8 % 4/4), kun taas uneen päästyään 5/5- ryhmä nukkui levollisemmin (levottomasti nukkui 0 % 5/5 vs. 4,3 % 4/4) ja heräili vähemmän yön aikana (16,7 % 5/5 vs. 23,4 % 4/4). PER3 4/4- ryhmä nukahti helpommin (vaikeuksia nukahtaa 66,6 % 5/5 vs. 61,8 % 4/4), mutta nukkui katkonaisemmin (16,7 % 5/5 vs. 23,4 % 4/4) ja koki aamulla enemmän vaikeuksia herätä (59,4% 4/4 vs. 50,0 % 5/5) sekä nukkui enemmän päiväunia (46,8 % 4/4 vs. 41,6 % 5/5).
Pohdinta: Tutkimus on alustavasti aihetta kartoittava, eikä sisällä voimalaskelmia. Tuloksissa on mahdollisuus tilastolliseen harhaan, joka johtuu tutkittavan ryhmän valikoitumisharhasta sosioekonomisen luokan (lääketieteen opiskelijat) , terveydentilan sekä iän suhteen. Näin ollen tutkimus voitaisiin toistaa suuremmalla aineistolla ja voimalaskelmilla, jotka voitaisiin suorittaa tämän aineiston pohjalta.
Yhteenveto:PER3-polymorfismilla ei saatu osoitettua eroja aamu-iltaunisuusrytmiikkaan MEQ- pisteitä vertailtaessa. PER3- polymorfismin eroja saatiin esiin BNSQ- kyselyllä mitattuna unen ja vireystilan erilaisella ajoittumisella vuorokauden ajalle sekä päiväaikaisen vireystilan, unen aikaisten häiriöiden ja unen laadun eroissa. Asiaa vaatii lisää tutkimusta isommalla aineistolla.
Avainsanat: vuorokausirytmi, unen laatu, kellogeenit, MEQ, BNSQ