VASTASYNTYNEEN HYPERBILIRUBINEMIAN VALOHOITO KOTONA JA SAIRALAASSA: HOITOJEN VAIKUTUSTEN EROAVUUDET PAINOON, BILIRUBIINIARVOIHIN JA ÄIDIN MIELIALAAN

Abstract

Vastasyntyneen keltaisuus, hyperbilirubinemia, on fysiologinen ilmiö. Siihen vaikuttaa moni eri tekijä. Bilirubiinin liiallinen kertyminen elimistöön voi vaatia valohoitoa. Valohoitoa annetaan yleensä synnytyssairaalassa ainakin yhden, joskus useamman vuorokauden ajan. Hoidon takia vastasyntyneen kotiutuminen saattaa viivästyä. Valohoitoa voidaan myös antaa kotona. Kotona annetun valohoidon on aiemmin todettu olevan yhtä tehokasta kuin sairaalassa annetun valohoidon. Äiti-lapsi-vuorovaikutussuhde alkaa muodostua jo lapsen ensimmäisinä elinpäivinä, joten kodin rauhallinen ympäristö on suotuisaa vuorovaikutuksen kehittymiselle. Tutkimukseen osallistui 74 TAYS:ssa syntynyttä lasta, jotka tarvitsivat hyperbilirubinemiaan valohoitoa. Lapset jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Toiset saivat valohoidon sairaalassa ja toiset kotona. Valohoitolaitteet olivat kaikilla samat. Tutkimuksessa havaittiin valohoidon olevan yhtä tehokasta molemmissa ryhmissä. Kotivalohoitoa saaneista vain kaksi, mutta sairaalavalohoitoryhmästä kymmenen lasta tarvitsi uuden valohoitojakson. Lapsen syntymän jälkeinen painonlasku oli hitaampaa kahtena ensimmäisenä elinpäivänä kotivalohoitoryhmässä. Sairaalassa hoidettujen lapsien äideillä todettiin alussa enemmän masennusoireita kuin kotivalohoidossa olleilla. Perheet olivat selvästi tyytyväisempiä kotivalohoitoon kuin sairaalassa annettuun valohoitoon.

Asiasanat:keltaisuus, varhainen vuorovaikutus, imetys, syntymäpaino, masennus, hoitotyytyväisyys