ST-nousuinfarktin hoitoketju Pirkanmaalla
ISO-TUISKU, RIITTA (2012)
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22173
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22173
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa ST-nousuinfarktipotilaiden hoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Erityisenä tavoitteena oli selvittää työvuorojen vaikutus viiveisiin sekä potilaan hoitoon ja ennusteeseen.
Tutkimusaineisto koostui vuosina 2008–2009 Sydänkeskukseen lähetetyistä ST-nousuinfarktiepäilyistä (N=473). Potilaiden keski-ikä oli 66 vuotta. EKG:n lähettäminen kardiologille päätöksentekoa varten vei 12 min (minimi- ja maksimiarvot: 0 min–2 h). Eri toimipisteiden (ambulanssi, terveyskeskus, TAYS:n ensiapu, aluesairaala, keskussairaala) välillä oli eroja EKG:n lähettämisen nopeudessa. EKG:n ottamisen jälkeen Sydänkeskukseen saapuminen vei virka-aikaan 51 min (20 min–2 h 32 min), arki-iltoina 58 min (16 min–2 h 31 min) ja viikonloppuisin 1 h 6 min (18 min–4 h 50 min). Sydänkeskukseen saapumisen jälkeen valtimopunktio tehtiin 12 min:ssa (2 min–1 h 2 min) ja ensimmäinen suonta avaava toimenpide 30 min:ssa (11 min – 1 h 42 min). Koko toimenpiteen kesto oli 60 min (25 min–2 h 30 min). Pallolaajennus tehtiin 381 potilaalle (80,5 %) ja heistä 94 %:lla sepelvaltimoiden virtaus saatiin palautettua hyvin. Potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 8 %. Yli 75-vuotiaiden sairaalakuolleisuus oli nuorempia korkeampi, ja miehillä ero oli tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimus osoittaa, että hoitoketjun hyvä organisaatio takaa logistiikan ja hoitotoimien viiveettömyyden kaikkina vuorokaudenaikoina. Tutkimus myös vahvistaa, että PCI:n hyödyistä huolimatta iäkkäiden potilaiden ennuste on nuorempia huonompi.
Asiasanat:pallolaajennus, sydäninfarkti, ennuste, viive
Tutkimusaineisto koostui vuosina 2008–2009 Sydänkeskukseen lähetetyistä ST-nousuinfarktiepäilyistä (N=473). Potilaiden keski-ikä oli 66 vuotta. EKG:n lähettäminen kardiologille päätöksentekoa varten vei 12 min (minimi- ja maksimiarvot: 0 min–2 h). Eri toimipisteiden (ambulanssi, terveyskeskus, TAYS:n ensiapu, aluesairaala, keskussairaala) välillä oli eroja EKG:n lähettämisen nopeudessa. EKG:n ottamisen jälkeen Sydänkeskukseen saapuminen vei virka-aikaan 51 min (20 min–2 h 32 min), arki-iltoina 58 min (16 min–2 h 31 min) ja viikonloppuisin 1 h 6 min (18 min–4 h 50 min). Sydänkeskukseen saapumisen jälkeen valtimopunktio tehtiin 12 min:ssa (2 min–1 h 2 min) ja ensimmäinen suonta avaava toimenpide 30 min:ssa (11 min – 1 h 42 min). Koko toimenpiteen kesto oli 60 min (25 min–2 h 30 min). Pallolaajennus tehtiin 381 potilaalle (80,5 %) ja heistä 94 %:lla sepelvaltimoiden virtaus saatiin palautettua hyvin. Potilaiden kokonaiskuolleisuus oli 8 %. Yli 75-vuotiaiden sairaalakuolleisuus oli nuorempia korkeampi, ja miehillä ero oli tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimus osoittaa, että hoitoketjun hyvä organisaatio takaa logistiikan ja hoitotoimien viiveettömyyden kaikkina vuorokaudenaikoina. Tutkimus myös vahvistaa, että PCI:n hyödyistä huolimatta iäkkäiden potilaiden ennuste on nuorempia huonompi.
Asiasanat:pallolaajennus, sydäninfarkti, ennuste, viive