Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Rutiiniverikokeiden merkitys vastasyntyneiden infektiodiagnostiikassa

PIETINALHO, MAIJA (2012)

 
Avaa tiedosto
gradu05552.pdf (96.93Kt)
Lataukset: 



PIETINALHO, MAIJA
2012

Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-13
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22152
Tiivistelmä
Tausta ja tavoite:

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) vastasyntyneen infektioriski arvioidaan kohonneeksi, jos äidillä on tiettyjä infektioriskitekijöitä. Näitä vastasyntyneitä seurataan ensimmäisen 48 tunnin ajan tarkemmin. Tutkimuksessa ”Rutiiniverikokeiden merkitys vastasyntyneiden infektiodiagnostiikassa” oli tavoitteena arvioida C-reaktiivisen proteiinin (CRP) määrityksen tarpeellisuutta päätettäessä sellaisten vastasyntyneiden hoidosta, joilla infektioriski on kohonnut.

Tutkimusasetelma:

Tämä tutkimus oli retrospektiivinen kohorttitutkimus, jossa aineistona oli TAYS:ssa vuonna 2007 infektion hoidossa olleet vastasyntyneet. Aineisto jaettiin tarkastelua varten hoitoon otettaessa oireisiin ja hoitoon otettaessa oireettomiin, joita vertailtiin infektion kehittymisen ja hoidon keston suhteen.

Tulokset:

Infektion hoitoon otettaessa oireisia vastasyntyneitä oli aineistossa 257 ja oireettomia 29. Hoitoon otettaessa oireiset ja hoitoon otettaessa oireettomat eivät merkitsevästi eronneet toisistaan CRP:n merkittävän nousun suhteen (korkein CRP >10 mg/l).  Aineistossa 72:llä oli ensimmäinen CRP koholla (>10 mg/l) ja 214:lla ensimmäinen CRP oli matala (<10 mg/l). Hoitoon otettaessa oireiset ja hoitoon otettaessa oireettomat eivät merkitsevästi eronneet antibiootihoidon pituuden (yli tai alle neljä päivää) suhteen, mutta hoitoon otettaessa oireisia hoidettiin useammin alle neljä päivää.

Johtopäätökset:

Noin joka kymmenennellä CRP-arvoa nostavan infektion kehittäneellä vastasyntyneellä ei ollut hoitoon otettaessa oireita, eli ilman CRP:n määritystä 10 % infektioista olisi jäänyt diagnosoimatta varhaisessa vaiheessa. Tulos puoltaa sellaisten vastasyntyneiden, joiden infektioriski on kohonnut, infektiodiagnostiikassa TAYS:ssa käytössä olevia periaatteita.

Avainsanat: vastasyntyneen infektion oireet, C-reaktiivinen proteiini, verenkuva, I/T-suhde
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [41201]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste