D-VITAMIINISTATUS JA HEMODYNAMIIKKA: KLIININEN POIKKILEIKKAUSTUTKIMUS
VILJANEN, ELIISA (2012)
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22110
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22110
Tiivistelmä
Ihanteellisena pidetyn D-vitamiinipitoisuuden on havaittu assosioituvan väestötutkimuksissa pienempään kokonaiskuolleisuuteen sekä matalampaan verenpainetasoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää plasman 25-hydroksikolekalsiferolin (25-D-vitamiini) ja 1,25-dihydroksikolekalsiferolin (1,25-D-vitamiini) pitoisuuksien assosioitumista hemodynamiikkaan.
Tutkimusaineisto (n = 101) koostui yli 18-vuotiaista koehenkilöistä, joilla ei ollut verenkiertoelimistöön vaikuttavia lääkkeitä käytössä.
Menetelminä käytettiin pulssiaallon analysointijärjestelmää, impedanssikardiografiaa, pletysmografista sormipaineiden mittausta sekä tonometrista radialispaineiden mittausta. Hemodynamiikkaa mitattiin sekä makuuasennossa että kallistuskokeessa pystyasennossa. Lisäksi koehenkilöille tehtiin lääkärintarkastus ja heistä otettiin laboratoriokokeita, joihin sisältyivät plasman D-vitamiinipitoisuudet P-25OH-D3 ja P-1,25(OH)2-D3. Tilastollisessa analyysissä laskettiin SPSS-ohjelmiston avulla korrelaatiot ja tulokset vakioitiin iän, sukupuolen ja painoindeksin suhteen.
Sydämen minuuttitilavuusindeksin ja plasman 25-D-vitamiinipitoisuuden välillä havaittiin merkitsevä negatiivinen korrelaatio (r = -0,297) ja ääreisverenkierron vastusindeksin sekä plasman 25-D-vitamiinipitoisuuden välillä merkitsevä positiivinen korrelaatio (r = 0,259). Löydösten tilastollinen merkitsevyys säilyi sekoittavien tekijöiden huomioon ottamisen jälkeen.
Tulokset vahvistivat käsitystä D-vitamiinin assosioitumisesta hemodynamiikan säätelyyn. Toisaalta ääreisverenkierron vastuksen suureneminen D-vitamiinipitoisuuden kasvaessa oli alkuperäisen hypoteesin vastainen. Tutkimusaineiston kokoa on jatkossa syytä kasvattaa ja selvittää, vahvistuvatko hemodynaamisten suureiden ja D-vitamiinipitoisuuksien väliset assosiaatiot isommassa aineistossa.
Asiasanat:augmentaatioindeksi, impedanssikardiografia, pulssiaaltoanalyysi, verenkierto, verenpaine
Tutkimusaineisto (n = 101) koostui yli 18-vuotiaista koehenkilöistä, joilla ei ollut verenkiertoelimistöön vaikuttavia lääkkeitä käytössä.
Menetelminä käytettiin pulssiaallon analysointijärjestelmää, impedanssikardiografiaa, pletysmografista sormipaineiden mittausta sekä tonometrista radialispaineiden mittausta. Hemodynamiikkaa mitattiin sekä makuuasennossa että kallistuskokeessa pystyasennossa. Lisäksi koehenkilöille tehtiin lääkärintarkastus ja heistä otettiin laboratoriokokeita, joihin sisältyivät plasman D-vitamiinipitoisuudet P-25OH-D3 ja P-1,25(OH)2-D3. Tilastollisessa analyysissä laskettiin SPSS-ohjelmiston avulla korrelaatiot ja tulokset vakioitiin iän, sukupuolen ja painoindeksin suhteen.
Sydämen minuuttitilavuusindeksin ja plasman 25-D-vitamiinipitoisuuden välillä havaittiin merkitsevä negatiivinen korrelaatio (r = -0,297) ja ääreisverenkierron vastusindeksin sekä plasman 25-D-vitamiinipitoisuuden välillä merkitsevä positiivinen korrelaatio (r = 0,259). Löydösten tilastollinen merkitsevyys säilyi sekoittavien tekijöiden huomioon ottamisen jälkeen.
Tulokset vahvistivat käsitystä D-vitamiinin assosioitumisesta hemodynamiikan säätelyyn. Toisaalta ääreisverenkierron vastuksen suureneminen D-vitamiinipitoisuuden kasvaessa oli alkuperäisen hypoteesin vastainen. Tutkimusaineiston kokoa on jatkossa syytä kasvattaa ja selvittää, vahvistuvatko hemodynaamisten suureiden ja D-vitamiinipitoisuuksien väliset assosiaatiot isommassa aineistossa.
Asiasanat:augmentaatioindeksi, impedanssikardiografia, pulssiaaltoanalyysi, verenkierto, verenpaine