TAYS:n silmätautien poliklinikan päivystyskäynnit 4.-15.10.2010
PALUKKA, TUULIA (2012)
PALUKKA, TUULIA
2012
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-01-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22060
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22060
Tiivistelmä
Tausta
Tavoitteena oli analysoida TAYS:n silmätautien poliklinikalle tehtyjen päivystyskäyntien aiheellisuutta sekä päivystyslähetteiden ja -konsultaatiopyyntöjen laatua.
Metodit
Tutkimusaineisto kerättiin ajanjaksona 4.–15.10.2010 TAYS:n silmätautien poliklinikalla käyneiden päivystyspotilaiden lähetteistä, konsultaatiopyynnöistä ja sairauskertomuksista. Aineistosta kerättiin demografiset tiedot, lähetteestä puuttuneet oleelliset anamneesi- ja statustiedot, lähettämisen syy, käyntidiagnoosi, edeltävä puhelinkonsultaatio sekä lähettäneen lääkärin erikoisala (silmälääkäri tai muu lääkäri). Lisäksi päivystävä silmälääkäri arvioi käynnin aiheellisuuden.
Tulokset
Päivystyskäyntejä oli yhteensä 133. 85 potilasta tuli päivystyslähetteellä (joista 11 silmälääkärin lähetteellä), 15 päivystyskonsultaatioina ja 13 potilasta hakeutui itse vastaanotolle. Lisäksi joukossa oli 15 ei-päivystyslähetteellä tullutta potilasta, 2 ei-päivystyskonsultaatiota ja 3 kontrollikäyntiä. 94 prosenttia käynneistä arvioitiin aiheellisiksi. Yleisimmät lähettämisen syyt olivat akuutti iriitti (23 %), näköhäiriö (17 %) ja herpeskeratiitti (9 %). Yleisimmät käyntidiagnoosit olivat akuutti iriitti (15 %), silmien ja näkökyvyn tutkiminen (11 %), akuutti konjunktiviitti (6 %), lasiaisen irtauma (6 %) ja kuivasilmäisyys (6 %). Lähettämisen syy oli sama kuin käyntidiagnoosi 53 prosentissa käynneistä. Oleellisia anamneesitietoja puuttui 27 prosentissa tapauksia. Ne liittyivät perussairauksiin, lääkityksiin, aiempiin silmäsairauksiin ja oireisiin. Visus puuttui 79 prosentista ja muita oleellisia statustietoja, kuten fluoreseiinivärjäys, silmänpohjat ja silmänpaineet, 45 prosentista. Puhelimitse oli edeltävästi konsultoitu 27 prosentissa tapauksia.
Johtopäätökset
Aiheellisten käyntien osuus oli korkea. Lähetteistä ja konsultaatiopyynnöistä puuttui kuitenkin usein oleellisia anamneesi- ja statustietoja, joiden avulla lähettävä lääkäri olisi saattanut päästä oikeaan lähetediagnoosiin.
Asiasanat:päivystyslähetteet, päivystyskonsultaatiot, lähetteen aiheellisuus, silmätaudit
Tavoitteena oli analysoida TAYS:n silmätautien poliklinikalle tehtyjen päivystyskäyntien aiheellisuutta sekä päivystyslähetteiden ja -konsultaatiopyyntöjen laatua.
Metodit
Tutkimusaineisto kerättiin ajanjaksona 4.–15.10.2010 TAYS:n silmätautien poliklinikalla käyneiden päivystyspotilaiden lähetteistä, konsultaatiopyynnöistä ja sairauskertomuksista. Aineistosta kerättiin demografiset tiedot, lähetteestä puuttuneet oleelliset anamneesi- ja statustiedot, lähettämisen syy, käyntidiagnoosi, edeltävä puhelinkonsultaatio sekä lähettäneen lääkärin erikoisala (silmälääkäri tai muu lääkäri). Lisäksi päivystävä silmälääkäri arvioi käynnin aiheellisuuden.
Tulokset
Päivystyskäyntejä oli yhteensä 133. 85 potilasta tuli päivystyslähetteellä (joista 11 silmälääkärin lähetteellä), 15 päivystyskonsultaatioina ja 13 potilasta hakeutui itse vastaanotolle. Lisäksi joukossa oli 15 ei-päivystyslähetteellä tullutta potilasta, 2 ei-päivystyskonsultaatiota ja 3 kontrollikäyntiä. 94 prosenttia käynneistä arvioitiin aiheellisiksi. Yleisimmät lähettämisen syyt olivat akuutti iriitti (23 %), näköhäiriö (17 %) ja herpeskeratiitti (9 %). Yleisimmät käyntidiagnoosit olivat akuutti iriitti (15 %), silmien ja näkökyvyn tutkiminen (11 %), akuutti konjunktiviitti (6 %), lasiaisen irtauma (6 %) ja kuivasilmäisyys (6 %). Lähettämisen syy oli sama kuin käyntidiagnoosi 53 prosentissa käynneistä. Oleellisia anamneesitietoja puuttui 27 prosentissa tapauksia. Ne liittyivät perussairauksiin, lääkityksiin, aiempiin silmäsairauksiin ja oireisiin. Visus puuttui 79 prosentista ja muita oleellisia statustietoja, kuten fluoreseiinivärjäys, silmänpohjat ja silmänpaineet, 45 prosentista. Puhelimitse oli edeltävästi konsultoitu 27 prosentissa tapauksia.
Johtopäätökset
Aiheellisten käyntien osuus oli korkea. Lähetteistä ja konsultaatiopyynnöistä puuttui kuitenkin usein oleellisia anamneesi- ja statustietoja, joiden avulla lähettävä lääkäri olisi saattanut päästä oikeaan lähetediagnoosiin.
Asiasanat:päivystyslähetteet, päivystyskonsultaatiot, lähetteen aiheellisuus, silmätaudit