Polvivammapotilaan kliiniset mittarit
KARJALAINEN, TIINA (2011)
2011
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22013
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22013
Tiivistelmä
Polvikipua voivat aiheuttaa esimerkiksi nuorella kasvuikäisellä väestöllä yleisimmin esiintyvä polvilumpion sijoiltaanmeno, varttuneemman väestön kulumavaivat sekä traumaattiset ligamenttivammat. Kivun lisäksi elämänlaatua heikentävinä polvi-oireina voidaan pitää muun muassa riittämätöntä polvinivelen liikelaajuutta ja tämän seurauksena syntynyttä liikunnallisen aktiviteetin rajoitusta.
Yleisesti polvioireiden arviointi perustetaan objektiivisiin löydöksiin, mutta myös potilaslähtöisempi tarkastelutapa on alkanut saada jalansijaa arvioinnin apuvälineenä. Erilaisia polvioireiden hoidon vaikuttavuuden sekä oireprogression arviointiin kehitettyjä kyselykaavakkeita onkin kehitetty runsaasti. Oheisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteluun valittiin Lysholmin, IKDC:n, Tegnerin, KOOS:n sekä Kujalan kyselyt, joiden käyttömahdollisuuksia esitellään tarkemmin tutkimusartikkeleihin tutustumalla. Artikkelien valinnassa poissulkukriteerinä käytettiin tutkimusten julkaisuvuotta ja aineiston arviointi suoritettiin kriittistä tarkastelutapaa noudattaen.
Tautikohtaisessa tarkastelussa eturistisidevammapotilaan arvioinnissa toimivimmiksi osoittautuivat pääsääntöisesti Lysholmin ja Tegnerin kyselyt. Potilaslähtöisempää näkökulmaa korostettaessa mukaan arviointiin liitettiin IKDC tai KOOS ja alle 12 kk:n mittaisissa seurannoissa erityisesti IKDC:n käyttöä suositeltiin. Urheilua harrastaville eturistisidevammapotilaille sensitiivisyydeltään parhaaksi potilaan subjektiivisia oireita kuvaavaksi mittariksi osoittautui KOOS. Rustovaurioista kärsivien potilaiden arvioinnissa suositeltavimpia ovat Lysholm ja IKDC. Patellofemoraalisista kiputiloista kärsivien potilaiden ensisijaisena arviointimittarina toimivimmaksi osoittautui jo vuonna 1993 validoitu Kujala-score.
Asiasanat:polvikipu, oirekyselykaavakkeet, traumaattiset polvivammat, IKDC, Tegner, Lysholm, KOOS, Kujala-score
Yleisesti polvioireiden arviointi perustetaan objektiivisiin löydöksiin, mutta myös potilaslähtöisempi tarkastelutapa on alkanut saada jalansijaa arvioinnin apuvälineenä. Erilaisia polvioireiden hoidon vaikuttavuuden sekä oireprogression arviointiin kehitettyjä kyselykaavakkeita onkin kehitetty runsaasti. Oheisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteluun valittiin Lysholmin, IKDC:n, Tegnerin, KOOS:n sekä Kujalan kyselyt, joiden käyttömahdollisuuksia esitellään tarkemmin tutkimusartikkeleihin tutustumalla. Artikkelien valinnassa poissulkukriteerinä käytettiin tutkimusten julkaisuvuotta ja aineiston arviointi suoritettiin kriittistä tarkastelutapaa noudattaen.
Tautikohtaisessa tarkastelussa eturistisidevammapotilaan arvioinnissa toimivimmiksi osoittautuivat pääsääntöisesti Lysholmin ja Tegnerin kyselyt. Potilaslähtöisempää näkökulmaa korostettaessa mukaan arviointiin liitettiin IKDC tai KOOS ja alle 12 kk:n mittaisissa seurannoissa erityisesti IKDC:n käyttöä suositeltiin. Urheilua harrastaville eturistisidevammapotilaille sensitiivisyydeltään parhaaksi potilaan subjektiivisia oireita kuvaavaksi mittariksi osoittautui KOOS. Rustovaurioista kärsivien potilaiden arvioinnissa suositeltavimpia ovat Lysholm ja IKDC. Patellofemoraalisista kiputiloista kärsivien potilaiden ensisijaisena arviointimittarina toimivimmaksi osoittautui jo vuonna 1993 validoitu Kujala-score.
Asiasanat:polvikipu, oirekyselykaavakkeet, traumaattiset polvivammat, IKDC, Tegner, Lysholm, KOOS, Kujala-score