Kokemuksia sähköisistä potilastietojärjestelmistä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa
LAATTA, JARI (2011)
2011
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-07-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21682
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21682
Tiivistelmä
Sähköisiä sairauskertomuksia pidetään monesti hankalina käyttää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää terveyskeskusten henkilökunnan kokemuksia sähköisistä sairauskertomuksista (SK).
Tutkimuksen osallistui kahdeksan terveyskeskusta, joissa oli käytössä kolme SK-järjestelmää. Kussakin terveyskeskuksessa avainhenkilö jakoi kyselyn aktiivisille SK:n käyttäjille. Kyselyitä jaettiin 400 kpl ja palautettiin 317 (79 %). Lomakkeessa oli SK-järjestelmää koskevia strukturoituja ja avoimia kysymyksiä.
Vastaajien enemmistö (89 %) oli naisia. Vastaajien ikä oli keskimäärin 45,2 vuotta. Nykyistä SK-järjestelmää vastaajat olivat käyttäneet keskimäärin 6,4 vuotta. Perehdytyksen oli saanut 82 % vastaajista. Noin puolet ilmoitti, ettei SK:n käytössä ole ongelmia. Ongelmia koki päivittäin 8 %, joka viikko 9 % ja harvemmin 33 %. Omaa tietotasoaan piti riittävänä SK:n päivittäiseen käyttöön 75 %, kun taas 21 % ei katsonut tietotasoaan riittäväksi. Vastaajista 69 % kuvasi vapaissa vastauksissa, mikä SK:ssa on hyvää ja 57 %, mikä on huonoa.
Vastausprosentti oli hyvä. Vastaajien kokemukset SK:sta olivat kohtuullisen positiivisia. SK on kuitenkin keskeinen työväline, jonka käytössä ei pitäisi esiintyä lainkaan ongelmia. Haasteita siis riittää SK- järjestelmien kehittämisessä ja henkilökunnan koulutuksessa.
Asiasanat:sairauskertomusjärjestelmä, perusterveydenhuolto, tietotekniikka, sähköinen sairauskertomus
Tutkimuksen osallistui kahdeksan terveyskeskusta, joissa oli käytössä kolme SK-järjestelmää. Kussakin terveyskeskuksessa avainhenkilö jakoi kyselyn aktiivisille SK:n käyttäjille. Kyselyitä jaettiin 400 kpl ja palautettiin 317 (79 %). Lomakkeessa oli SK-järjestelmää koskevia strukturoituja ja avoimia kysymyksiä.
Vastaajien enemmistö (89 %) oli naisia. Vastaajien ikä oli keskimäärin 45,2 vuotta. Nykyistä SK-järjestelmää vastaajat olivat käyttäneet keskimäärin 6,4 vuotta. Perehdytyksen oli saanut 82 % vastaajista. Noin puolet ilmoitti, ettei SK:n käytössä ole ongelmia. Ongelmia koki päivittäin 8 %, joka viikko 9 % ja harvemmin 33 %. Omaa tietotasoaan piti riittävänä SK:n päivittäiseen käyttöön 75 %, kun taas 21 % ei katsonut tietotasoaan riittäväksi. Vastaajista 69 % kuvasi vapaissa vastauksissa, mikä SK:ssa on hyvää ja 57 %, mikä on huonoa.
Vastausprosentti oli hyvä. Vastaajien kokemukset SK:sta olivat kohtuullisen positiivisia. SK on kuitenkin keskeinen työväline, jonka käytössä ei pitäisi esiintyä lainkaan ongelmia. Haasteita siis riittää SK- järjestelmien kehittämisessä ja henkilökunnan koulutuksessa.
Asiasanat:sairauskertomusjärjestelmä, perusterveydenhuolto, tietotekniikka, sähköinen sairauskertomus