Polven dislokaatiot Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
KIVIKOSKI, ANTTI (2011)
2011
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21639
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21639
Tiivistelmä
Polven dislokaatiot aiheuttavat polven tukirakenteisiin monimuotoisia vammoja, joilla on pitkäaikaiset vaikutukset potilaan toimintakykyyn. Komplikaatioina ovat hermovauriot, verisuonivauriot, jäykkyys, instabiliteetti ja pitkällä aikavälillä nivelrikko. Hoitamaton verisuonivaurio voi johtaa usein myös jalan amputaatioon.
Polven dislokaatioiden hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti. Aiemmin vammaa hoidettiin konservatiivisesti pitkällä immobilisaatiolla. Nykyään leikkaushoidolla ja aktiivisella kuntoutuksella päästään parhaisiin tuloksiin vamman hoidossa. Monet leikkaushoitoon, tutkimiseen ja kuntoutukseen liittyvät asiat ovat vielä tutkimuksen kohteena.
Tutkimuksessa ”Polven dislokaatiot Tampereen yliopistollisessa sairaalassa” tarkasteltiin retrospektiivisesti polven moniligamenttivammojen hoitoa Taysissa vuodesta 2005 lähtien. Tutkimuksessa perehdyttiin 29 potilaan sairaskertomusmerkintöihin tältä ajalta. Magneettikuvauksessa havaittuja vaurioita verrattiin leikkauksissa havaittuihin vaurioihin. Tutkimuksissa todettiin hoidettavien vammojen olevan vaurioiltaan suurelta osin yhteneviä muissa tutkimuksissa havaittujen vaurioiden kanssa. Polven dislokaatioiden hoidosta saadaan Taysissa leikkauksen ja kuntoutuksen osalta pääosin hyviä tuloksia. Magneettikuvantaminen osoittautui tässä aineistossa parhaaksi tavaksi arvioida polven dislokaatioissa syntyneitä vaurioita.
Asiasanat:moniligamenttivamma, hoidon arviointi, magneettikuvaus, ortopedia
Polven dislokaatioiden hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti. Aiemmin vammaa hoidettiin konservatiivisesti pitkällä immobilisaatiolla. Nykyään leikkaushoidolla ja aktiivisella kuntoutuksella päästään parhaisiin tuloksiin vamman hoidossa. Monet leikkaushoitoon, tutkimiseen ja kuntoutukseen liittyvät asiat ovat vielä tutkimuksen kohteena.
Tutkimuksessa ”Polven dislokaatiot Tampereen yliopistollisessa sairaalassa” tarkasteltiin retrospektiivisesti polven moniligamenttivammojen hoitoa Taysissa vuodesta 2005 lähtien. Tutkimuksessa perehdyttiin 29 potilaan sairaskertomusmerkintöihin tältä ajalta. Magneettikuvauksessa havaittuja vaurioita verrattiin leikkauksissa havaittuihin vaurioihin. Tutkimuksissa todettiin hoidettavien vammojen olevan vaurioiltaan suurelta osin yhteneviä muissa tutkimuksissa havaittujen vaurioiden kanssa. Polven dislokaatioiden hoidosta saadaan Taysissa leikkauksen ja kuntoutuksen osalta pääosin hyviä tuloksia. Magneettikuvantaminen osoittautui tässä aineistossa parhaaksi tavaksi arvioida polven dislokaatioissa syntyneitä vaurioita.
Asiasanat:moniligamenttivamma, hoidon arviointi, magneettikuvaus, ortopedia