Medical Emergency Team osana Tampereen yliopistollisen sairaalan potilaiden akuuttihoitoa ja elvytystoimintaa

Abstract

Sairaalapotilaalla, jolla on merkittävä peruselintoiminnan häiriö, on suuri riski saada sydänpysähdys hoitojaksonsa aikana. Sairaalan sisällä tapahtuva sydänpysähdys voi aivan yhtä lailla kuin sairaalan ulkopuolinenkin, johtaa toimintakyvyn alentumiseen, pitkiin tehohoitojaksoihin ja kuolemaan huolimatta siitä, että sairaalassa potilaat ovat ammattilaisten hoidossa. Vuonna 2008 Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TaYs), osana teho-osaston elvytysryhmän toimintaa, alkoi toimia MET (Medical Emergency Team) -projekti, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja seuloa ne teho- ja valvontaosastojen ulkopuoliset potilaat, joiden peruselintoiminnot (ilmatie, hengitys, verenkierto ja tajunta) ovat selvästi häiriintyneet tai vaarassa häiriintyä. On ohjeistettu, että MET-ryhmälle voi soittaa, kun osaston hoitohenkilökunta tunnistaa riskioireisen potilaan. Ryhmä on sairaanhoitajavetoinen, eli puheluun vastaa teho-osaston elvytysryhmän sairaanhoitaja ja ensi sijassa juuri hoitajapari lähtee osastolle arvioimaan potilaan tilaa ja tekemään tarvittavat jatkotoimenpiteet.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pilottijakson aikana hoidettuja potilaita, joiden hoitoon MET-ryhmä on osallistunut v. 2008 aikana. Työssä selvitetään mahdollisia elintoimintojen heikentymiseen johtaneita syitä ja toimintakykyä ennen nykyistä hoitojaksoa. Edelleen selvitetään nykysairauden tilaa, miten, miksi ja kuinka nopeasti vitaalielintoimintojen häiriöön johtava tilanne on kehittynyt, miten se on havaittu, miten sitä on hoidettu ja ennen kaikkea, mitä potilaan voinnissa tai hoidossa tapahtui MET-ryhmän intervention jälkeen. Lisäksi työssä tarkastellaan potilaiden selviytymistä sairaalajakson jälkeen ja hengissä selvinneiden toimintakyvyn palautuvuutta noin vuosi tapahtuneen jälkeen.

Suurin osa tutkimuksen potilaista oli iäkkäitä ja taustoiltaan riskialttiita peruselintoimintojen häiriöille, vaikka ennen sairaalahoitoa suurin osa olikin itsenäisesti pärjääviä. Lähes puolet potilaista oli ennen MET-käyntiä saman sairaalajakson aikana saanut teho-osastohoitoa. Potilaista 85 %:lla havainnoitiin jonkinlaisia ennakko-oireita lähitunteina ennen MET-hälytystä. MET-käynnin jälkeen vuodeosastolle jäi 52,9 % potilaista. Sairaalajakson jälkeen suoraan kotiin pääsi vain viisi potilaista, mutta reilun vuoden kuluttua puolet potilaista asui kotona tai kodinomaisesti.

Avainsanat: sydänpysähdys, elvytys, peruselintoimintojen häiriö, hälytyssoitto, MET-käynti