Mainejohtaminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
SIVU, ELINA (2011)
2011
Lääketiede - Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21613
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21613
Tiivistelmä
Organisaation maine on merkittävä tekijä sen menestymisessä. Maine vaikuttaa organisaation sisällä työvoiman rekrytoinnissa ja sen pysyvyydessä. Hyvä maine viestittää sidosryhmille luotettavuutta ja houkuttelee sidosryhmiä yhteistyöhön. Huonon maineen vaikutus on päinvastainen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) sidosryhmiltä, millaisista osa-alueista sairaanhoitopiirin maine muodostuu. Lopullisena tavoitteena oli löytää asiat, jotka ovat PSHP:n maineen kannalta merkittävimpiä sekä keinot, joilla niihin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa.
Suurin osa tutkimusaineistosta kerättiin PSHP:n sidosryhmien edustajien henkilökohtaisilla haastatteluilla. Haastateltavat henkilöt olivat PSHP:n lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, potilaita erikoissairaanhoitoon lähettäviä lääkäreitä sekä Tampereen yliopiston edustajia. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 18. Haastattelukysymykset pohjautuivat PSHP:n strategiaan. Tutkimusaineistoon kuuluivat myös 4. ja 5. vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden palautteet kevään 2009 kliinisiltä jaksoilta.
Tutkimusaineiston analysointi toi esille paljon positiivisia asioita, mutta myös monia kehityskohteita, joilla yhteistyötä ja sen myötä PSHP:n mainetta voitaisiin sidosryhmien keskuudessa parantaa. Esille nousseet kehityskohteet olivat hyvin sidosryhmäkohtaisia ja heijastivat niiden erilaisia tarpeita ja odotuksia.
Tulosten pohjalta käytiin paneelikeskustelu, jonka tarkoituksena oli saada esille kaikkein olennaisimmat kehityskohteet PSHP:n toiminnassa. Keskustelun tuloksena esille nousi kaksi asiaa. Ensimmäinen liittyi PSHP:n toiminnassa tärkeiden asioiden priorisointiin. On löydettävä sellaiset asiat, joiden halutaan leimaavan PSHP:ta positiivisessa mielessä. Tämän jälkeen tulisi toiminnan johtaminen jakaa eri tasoille: positiivisen omaleimaisuuden johtaminen, perustason johtaminen nykyisillä järjestelmillä sekä kolmantena kriisijohtaminen. Toinen keskustelussa erityisesti esille noussut asia oli strategian tiivistäminen "huoneentauluksi", jolloin strategia todella jalkautuu ja jokainen PSHP:n henkilöstön jäsen tiedostaa merkityksensä "mainelähettiläänä".
Jatkossa on tärkeää, että tämän tutkimuksen tulosten pohjalta tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan. Joiltakin sidosryhmiltä palautetta saadaan kerättyä olemassa olevilla käytännöillä. Niille sidosryhmille, joilla systemaattista palautteen antamismahdollisuutta ei ole, vuosittaisen kyselyn organisointi olisi tärkeää. Myös tämän tutkimuksen kaltainen kartoitus olisi hyvä suorittaa siinä vaiheessa, kun toteutettujen kehitystoimien vaikutusten oletetaan näkyvän.
Asiasanat:maineen hallinta, maineen mittaaminen, mainelähettiläs
Suurin osa tutkimusaineistosta kerättiin PSHP:n sidosryhmien edustajien henkilökohtaisilla haastatteluilla. Haastateltavat henkilöt olivat PSHP:n lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa, potilaita erikoissairaanhoitoon lähettäviä lääkäreitä sekä Tampereen yliopiston edustajia. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 18. Haastattelukysymykset pohjautuivat PSHP:n strategiaan. Tutkimusaineistoon kuuluivat myös 4. ja 5. vuosikurssin lääketieteen opiskelijoiden palautteet kevään 2009 kliinisiltä jaksoilta.
Tutkimusaineiston analysointi toi esille paljon positiivisia asioita, mutta myös monia kehityskohteita, joilla yhteistyötä ja sen myötä PSHP:n mainetta voitaisiin sidosryhmien keskuudessa parantaa. Esille nousseet kehityskohteet olivat hyvin sidosryhmäkohtaisia ja heijastivat niiden erilaisia tarpeita ja odotuksia.
Tulosten pohjalta käytiin paneelikeskustelu, jonka tarkoituksena oli saada esille kaikkein olennaisimmat kehityskohteet PSHP:n toiminnassa. Keskustelun tuloksena esille nousi kaksi asiaa. Ensimmäinen liittyi PSHP:n toiminnassa tärkeiden asioiden priorisointiin. On löydettävä sellaiset asiat, joiden halutaan leimaavan PSHP:ta positiivisessa mielessä. Tämän jälkeen tulisi toiminnan johtaminen jakaa eri tasoille: positiivisen omaleimaisuuden johtaminen, perustason johtaminen nykyisillä järjestelmillä sekä kolmantena kriisijohtaminen. Toinen keskustelussa erityisesti esille noussut asia oli strategian tiivistäminen "huoneentauluksi", jolloin strategia todella jalkautuu ja jokainen PSHP:n henkilöstön jäsen tiedostaa merkityksensä "mainelähettiläänä".
Jatkossa on tärkeää, että tämän tutkimuksen tulosten pohjalta tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan. Joiltakin sidosryhmiltä palautetta saadaan kerättyä olemassa olevilla käytännöillä. Niille sidosryhmille, joilla systemaattista palautteen antamismahdollisuutta ei ole, vuosittaisen kyselyn organisointi olisi tärkeää. Myös tämän tutkimuksen kaltainen kartoitus olisi hyvä suorittaa siinä vaiheessa, kun toteutettujen kehitystoimien vaikutusten oletetaan näkyvän.
Asiasanat:maineen hallinta, maineen mittaaminen, mainelähettiläs