Negatiiviset elämäntapahtumat ja muutos liikunnan harrastamisessa työikäisillä suomalaisilla
WALLI, TIMO (2011)
2011
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21604
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21604
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten negatiiviset elämäntapahtumat vaikuttavat työikäisten suomalaisten liikunnan harrastamiseen.
Tutkimuksessa käytettiin HeSSup-seurantatutkimuksen aineistoa, jossa 19 626 työikäistä suomalaista vastasivat terveyteen liittyviin kysymyksiin lähtötilanteessa vuonna 1998 ja seurantavaiheessa vuonna 2003. Vastaajien liikunnan määrää viimeisen 12 kuukauden aikana ennen kyselyyn vastaamista mitattiin MET- muuttujalla. Tutkimusjoukko jaettiin lähtötilanteessa aktiivisiin (MET/day ≥ 2) ja passiivisiin (MET/day < 2). Liikunnan muutosta selvitettiin siten, että vastaajat jaettiin edelleen seurantajakson jälkeen aktiivisina pysyneisiin, passivoituneisiin, aktivoituneisiin ja passiivisina pysyneisiin. Negatiivisia elämäntapahtumia mitattiin seurantajakson aikana niiden lukumäärän mukaan ja myös elämäntapahtuman raskauden huomioivalla kumulatiivisella summamuuttujalla.
Negatiiviset elämäntapahtumat eivät passivoineet lähtötilanteessa aktiivisiksi luokiteltuja miehiä tai naisia. Sen sijaan negatiivisilla elämän-tapahtumilla näytti olevan aktivoiva vaikutus lähtötilanteessa passiivisiksi luokitelluilla naisilla. Niillä naisilla, joilla oli yksi vakavaksi luokiteltu negatiivinen elämäntapahtuma, passiivisena pysymisen riski oli pienempi (OR 0.66, CI 0.48-0.92) kuin niillä naisilla, joilla vakavaksi luokiteltuja elämäntapahtumia ei ollut sattunut seurantajakson aikana ollenkaan. Jos tapahtumia oli 2 tai enemmän, vaikutus oli samansuuntainen, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei esiintynyt. Myös miehillä vaikutus oli samansuuntainen, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä.
Negatiivisten elämäntapahtumien vaikutus yksilön liikunnan harrastamiseen näyttää olevan melko vähäinen. Kun negatiivisista elämäntapahtumista huomioitiin vain 10 merkittävintä, oli niiden vaikutus yksilön liikunnan harrastamiseen pikemminkin aktivoiva kuin passivoiva ja vaikutus oli selvempi naisilla. Raskas elämäntapahtuma aiheuttaa ainakin hetkellisesti elämänvalintojen pohdintaa yksilöillä. Tämä antaa mahdollisuuden myös muutokseen arjen toiminnoissa ja myös elämäntavoissa. Ne jotka ovat liikunnallisesti aktiivisia pysyvät aktiivisina myös elämän takaiskujen kohdatessa. Sen sijaan passiivisilla liikunnan harrastamisen lisääminen saattaa olla keino selvitä takaiskuista elämässä eteenpäin.
Avainsanat: negatiiviset elämäntapahtumat, seurantatutkimus, metabolinen ekvivalentti (MET)
Tutkimuksessa käytettiin HeSSup-seurantatutkimuksen aineistoa, jossa 19 626 työikäistä suomalaista vastasivat terveyteen liittyviin kysymyksiin lähtötilanteessa vuonna 1998 ja seurantavaiheessa vuonna 2003. Vastaajien liikunnan määrää viimeisen 12 kuukauden aikana ennen kyselyyn vastaamista mitattiin MET- muuttujalla. Tutkimusjoukko jaettiin lähtötilanteessa aktiivisiin (MET/day ≥ 2) ja passiivisiin (MET/day < 2). Liikunnan muutosta selvitettiin siten, että vastaajat jaettiin edelleen seurantajakson jälkeen aktiivisina pysyneisiin, passivoituneisiin, aktivoituneisiin ja passiivisina pysyneisiin. Negatiivisia elämäntapahtumia mitattiin seurantajakson aikana niiden lukumäärän mukaan ja myös elämäntapahtuman raskauden huomioivalla kumulatiivisella summamuuttujalla.
Negatiiviset elämäntapahtumat eivät passivoineet lähtötilanteessa aktiivisiksi luokiteltuja miehiä tai naisia. Sen sijaan negatiivisilla elämän-tapahtumilla näytti olevan aktivoiva vaikutus lähtötilanteessa passiivisiksi luokitelluilla naisilla. Niillä naisilla, joilla oli yksi vakavaksi luokiteltu negatiivinen elämäntapahtuma, passiivisena pysymisen riski oli pienempi (OR 0.66, CI 0.48-0.92) kuin niillä naisilla, joilla vakavaksi luokiteltuja elämäntapahtumia ei ollut sattunut seurantajakson aikana ollenkaan. Jos tapahtumia oli 2 tai enemmän, vaikutus oli samansuuntainen, mutta tilastollista merkitsevyyttä ei esiintynyt. Myös miehillä vaikutus oli samansuuntainen, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä.
Negatiivisten elämäntapahtumien vaikutus yksilön liikunnan harrastamiseen näyttää olevan melko vähäinen. Kun negatiivisista elämäntapahtumista huomioitiin vain 10 merkittävintä, oli niiden vaikutus yksilön liikunnan harrastamiseen pikemminkin aktivoiva kuin passivoiva ja vaikutus oli selvempi naisilla. Raskas elämäntapahtuma aiheuttaa ainakin hetkellisesti elämänvalintojen pohdintaa yksilöillä. Tämä antaa mahdollisuuden myös muutokseen arjen toiminnoissa ja myös elämäntavoissa. Ne jotka ovat liikunnallisesti aktiivisia pysyvät aktiivisina myös elämän takaiskujen kohdatessa. Sen sijaan passiivisilla liikunnan harrastamisen lisääminen saattaa olla keino selvitä takaiskuista elämässä eteenpäin.
Avainsanat: negatiiviset elämäntapahtumat, seurantatutkimus, metabolinen ekvivalentti (MET)