Lastensuojelulaki ja kuntavelvoitteet : tutkimus lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumisesta Pirkanmaalla
KUJANSUU, SAIJA (2013)
KUJANSUU, SAIJA
2013
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23457
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23457
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohta on lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumisen selvittäminen ja sosiaalitoimessa toteutettavan lastensuojelun toimintaedellytysten tarkasteleminen Pirkanmaalla sekä toimivan kunnallisen lastensuojelun palveluprosessin reunaehtojen linjaaminen.
Tutkimuksessa kuntaa tarkastellaan osana julkishallinnon toimintajärjestelmää. Tutkimuksessa avataan kunnan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä sekä linjataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, lainsäädännön uudistamisen ja julkishallinnon valvontajärjestelmän perusperiaatteet. Kansalliseen ja alueelliseen sosiaalihuollon ja lastensuojelun kehittämiseen sekä aikaisempaan tutkimukseen lastensuojelupalvelujen järjestämisestä, tuloksellisuudesta ja arvioinnista nojautuen linjataan toimivan kunnallisen lastensuojelun palvelujärjestelmän reunaehdot. Näihin reunaehtoihin riittävästä ja osaavasta henkilöstöstä, asiantuntevasta johdosta, kattavasta palveluvalikosta, harkituista työkäytännöistä ja jatkuvasta arvioinnista peilataan Pirkanmaan kuntien lastensuojelun kokonaistilannetta tutkimuksen empiriaosassa.
Tutkimuksen strategisia ratkaisuja ovat tapaustutkimuksen käyttö tutkimusotteena, vertailevan ja ohjaavan asetelman rakentaminen sekä asioiden tarkastelu faktanäkökulmasta. Tutkimuskysymys on kaksivaiheinen. Ensiksi selvitetään, kuinka lastensuojelulaki toteutuu Pirkanmaan kunnissa ja toiseksi, mitä toimenpiteitä kunnissa tulisi tehdä kuntavelvoitteiden toteutumiseksi paremmin. Myös tutkimuksen tapausvalinta on kaksivaiheinen. Ensivaiheessa selvitetään lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumista kaikissa Pirkanmaan kunnissa ja toisessa vaiheessa paneudutaan kolmen kaupunkimaisen, yhden taajaan asutun ja kahden maaseutumaisen kunnan lastensuojelun kokonaistilanteeseen ja lain toteutumiseen tarkemmin.
Tutkimuksen aineisto koostuu tätä tutkimusta varten kerätystä kahdesta erillisestä kuntakyselystä Pirkanmaan kunnilta vuosina 2010 ja 2011 sekä kuuden kunnan virkamiesjohdon, luottamushenkilöiden ja lastensuojelun työntekijöiden ryhmähaastatteluista ajanjaksolla 2011-2012. Tutkimuksen oheisaineistoina ovat valtakunnallinen lastensuojelukysely vuodelta 2010 sekä kuntien strategiset asiakirjat ja tilastotiedot. Kyselyjen, haastattelujen ja oheisaineistojen analysoinnissa on hyödynnetty erilaisia aineiston analyysimenetelmiä kuten kyselyjen pisteytystä, sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus, uudistuva lainsäädäntö, kuntalaisten kasvavat palveluvaateet sekä toimintaympäristön rakennemuutokset asettavat tällä hetkellä merkittäviä vaatimuksia kuntien toiminnalle. Pirkanmaan kunnat ovat kyenneet vastaamaan näihin vaateisiin vaihtelevasti. Kuntien lastensuojelun kokonaistilanne ja kuntavelvoitteiden toteutuminen on Pirkanmaalla keskinkertaista ja paikoin jopa heikkoa tasoa. Yleisesti lapsiperhepalvelujen peruspalvelujen ja erityispalvelujen välinen kuilu on suuri, psykososiaalisen tuen palvelut ovat ruuhkautuneet, ennalta ehkäisevää lastensuojelua ei ole oivallettu osaksi kaikkien hallintokuntien perustyötä, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu natisee paikoin liitoksistaan eivätkä kuntavelvoitteet toteudu kaikilta osin hyvin yhdessäkään kunnassa. Velvoitteiden osalta suurimpia puutteita on määräaikojen toteutumisessa, mahdollisuudessa järjestää lapselle ja perheelle sosiaalityöntekijän tarpeelliseksi arvioimia sosiaalipalveluja sekä moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamisessa. Tilanne on ajautunut heikoksi palvelutarpeen voimakkaan kasvun, kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden vähäisen määrän, ontuvien työkäytäntöjen sekä paikoin heikon johtamisjärjestelmän seurauksena.
Lastensuojelun menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä osassa kunnissa toimivat työkäytännöt ja asiakasrajapinnan yhteistyö. Edelleen peilaten tuloksia kansallisten ja alueellisten strategioiden ja kehittämisohjelmien painopistealueisiin ovat Pirkanmaan kuntien sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun kehittämisen kärjet linjassa niiden kanssa. Kansallisia kehittämisen kärkiä ovat lapsiperhepalvelujen henkilöstöresurssin ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen sekä palveluvalikon laajentaminen. Pirkanmaalla kehittämiskohteiksi nousevat näiden lisäksi työn organisointiin, johtamiseen sekä palvelujen arviointiin liittyvät seikat.
Asiasanat: Lastensuojelu, lastensuojelulaki, julkishallinnon rakennemuutos, lainsäädännön uudistaminen, palvelujen tuloksellisuus, tapaustutkimus
Tutkimuksessa kuntaa tarkastellaan osana julkishallinnon toimintajärjestelmää. Tutkimuksessa avataan kunnan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä sekä linjataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, lainsäädännön uudistamisen ja julkishallinnon valvontajärjestelmän perusperiaatteet. Kansalliseen ja alueelliseen sosiaalihuollon ja lastensuojelun kehittämiseen sekä aikaisempaan tutkimukseen lastensuojelupalvelujen järjestämisestä, tuloksellisuudesta ja arvioinnista nojautuen linjataan toimivan kunnallisen lastensuojelun palvelujärjestelmän reunaehdot. Näihin reunaehtoihin riittävästä ja osaavasta henkilöstöstä, asiantuntevasta johdosta, kattavasta palveluvalikosta, harkituista työkäytännöistä ja jatkuvasta arvioinnista peilataan Pirkanmaan kuntien lastensuojelun kokonaistilannetta tutkimuksen empiriaosassa.
Tutkimuksen strategisia ratkaisuja ovat tapaustutkimuksen käyttö tutkimusotteena, vertailevan ja ohjaavan asetelman rakentaminen sekä asioiden tarkastelu faktanäkökulmasta. Tutkimuskysymys on kaksivaiheinen. Ensiksi selvitetään, kuinka lastensuojelulaki toteutuu Pirkanmaan kunnissa ja toiseksi, mitä toimenpiteitä kunnissa tulisi tehdä kuntavelvoitteiden toteutumiseksi paremmin. Myös tutkimuksen tapausvalinta on kaksivaiheinen. Ensivaiheessa selvitetään lastensuojelulain kuntavelvoitteiden toteutumista kaikissa Pirkanmaan kunnissa ja toisessa vaiheessa paneudutaan kolmen kaupunkimaisen, yhden taajaan asutun ja kahden maaseutumaisen kunnan lastensuojelun kokonaistilanteeseen ja lain toteutumiseen tarkemmin.
Tutkimuksen aineisto koostuu tätä tutkimusta varten kerätystä kahdesta erillisestä kuntakyselystä Pirkanmaan kunnilta vuosina 2010 ja 2011 sekä kuuden kunnan virkamiesjohdon, luottamushenkilöiden ja lastensuojelun työntekijöiden ryhmähaastatteluista ajanjaksolla 2011-2012. Tutkimuksen oheisaineistoina ovat valtakunnallinen lastensuojelukysely vuodelta 2010 sekä kuntien strategiset asiakirjat ja tilastotiedot. Kyselyjen, haastattelujen ja oheisaineistojen analysoinnissa on hyödynnetty erilaisia aineiston analyysimenetelmiä kuten kyselyjen pisteytystä, sisällönanalyysiä ja sisällön erittelyä.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus, uudistuva lainsäädäntö, kuntalaisten kasvavat palveluvaateet sekä toimintaympäristön rakennemuutokset asettavat tällä hetkellä merkittäviä vaatimuksia kuntien toiminnalle. Pirkanmaan kunnat ovat kyenneet vastaamaan näihin vaateisiin vaihtelevasti. Kuntien lastensuojelun kokonaistilanne ja kuntavelvoitteiden toteutuminen on Pirkanmaalla keskinkertaista ja paikoin jopa heikkoa tasoa. Yleisesti lapsiperhepalvelujen peruspalvelujen ja erityispalvelujen välinen kuilu on suuri, psykososiaalisen tuen palvelut ovat ruuhkautuneet, ennalta ehkäisevää lastensuojelua ei ole oivallettu osaksi kaikkien hallintokuntien perustyötä, lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu natisee paikoin liitoksistaan eivätkä kuntavelvoitteet toteudu kaikilta osin hyvin yhdessäkään kunnassa. Velvoitteiden osalta suurimpia puutteita on määräaikojen toteutumisessa, mahdollisuudessa järjestää lapselle ja perheelle sosiaalityöntekijän tarpeelliseksi arvioimia sosiaalipalveluja sekä moniammatillisen asiantuntemuksen turvaamisessa. Tilanne on ajautunut heikoksi palvelutarpeen voimakkaan kasvun, kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden vähäisen määrän, ontuvien työkäytäntöjen sekä paikoin heikon johtamisjärjestelmän seurauksena.
Lastensuojelun menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä osassa kunnissa toimivat työkäytännöt ja asiakasrajapinnan yhteistyö. Edelleen peilaten tuloksia kansallisten ja alueellisten strategioiden ja kehittämisohjelmien painopistealueisiin ovat Pirkanmaan kuntien sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun kehittämisen kärjet linjassa niiden kanssa. Kansallisia kehittämisen kärkiä ovat lapsiperhepalvelujen henkilöstöresurssin ja moniammatillisen yhteistyön lisääminen sekä palveluvalikon laajentaminen. Pirkanmaalla kehittämiskohteiksi nousevat näiden lisäksi työn organisointiin, johtamiseen sekä palvelujen arviointiin liittyvät seikat.
Asiasanat: Lastensuojelu, lastensuojelulaki, julkishallinnon rakennemuutos, lainsäädännön uudistaminen, palvelujen tuloksellisuus, tapaustutkimus