Poliisi poraa - Poliisin hallintorakenneuudistuksen arviointi tuottavuusohjelman näkökulmasta
MANSIKKA-AHO, HEIKKI (2013)
MANSIKKA-AHO, HEIKKI
2013
Hallintotiede - Administrative Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23214
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-23214
Tiivistelmä
Tässä hallintotieteellisessä tutkimuksessa selvitetään valtion tuottavuusohjelman tavoitteiden ja toteutusten vaikutuksia poliisin organisaation toimintaan. Julkisella sektorilla pelkkä tuottavuusnäkökulma on arveluttava, koska tuottavuus on vain osa tuloksellisuutta. Tuloksellisuushan koostuu tehokkuudesta eli tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja taloudellisuudesta. Tuottavuutta voidaan hetkellisesti parantaa perusteettomalla henkilöstövähennyksellä, jonka seurauksena joudutaan laiminlyömään organisaation perustehtäviä, jolloin kokonaistuloksellisuus heikkenee. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää tietämystä organisaatio- ja johtamisrakenteiden merkityksestä kokonaistuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen.
Valtion tuottavuusohjelma käynnisti poliisin hallintorakenneuudistuksen, jonka tavoitteena oli keventää hallintoa ja vahvistaa operatiivista toimintaa. Tämän vuoksi hallintorakenteiden toimivuuden tarkastelu tuottavuusohjelman näkökulmasta saa tutkimuksessa merkittävän aseman. Tutkimuksessa selvitetään uusien poliisilaitosten johto- ja organisaatiorakenteet sekä niiden vaikutukset tuloksellisuuteen ja toimivuuteen, sekä rakennemuutoksen vaikutukset poliisin keskushallinnon kehitykseen. Ongelmaa tarkastellaan realistisen arviointitutkimusmenetelmän avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan käytettyjä johtamismenetelmiä teorian sekä toimivuuden näkökulmasta että niiden merkitystä tuottavuusohjelman toteutumiseen. Tutkimusmenetelmään liittyy organisaation toimivuuden kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden arviointi.
Tutkimusaineistona käytettiin kahta, neljän poliisilaitoksen henkilöstölle suunnattua kyselyä vuosilta 2009 ja 2011 sekä poliisihallinnon henkilöstöbarometrin tuloksia vuosilta 2008, 2010 ja 2012. Lisäksi osa-alueiden tarkentamiseksi suoritettiin haastattelu, jonka kohteena oli poliisipäällystö. Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset. Tutkimuksen mukaan tuloksellisuuteen ja toimintojen sujuvuuteen näyttää vaikuttavan käytössä olevat organisaatio- ja johtamisrakenteet. Tutkimus osoittaa, ettei pelkästään organisaation koolla pystytä ratkaisemaan ongelmia. Aluekokoa kasvattamalla nykyisillä johtamis- ja organisaatiorakenteilla syntyy entistä suuremmat ongelmat. Tarvitaan siis muutos organisaation toiminnallisiin rakenteisiin ja johtamisrakenteisiin sekä -menetelmiin, joissa lähtökohtana ovat poliisin perustehtävät, palveluverkko, korkea tuottavuus, vaikuttavuus ja erityisesti henkilöstön aikaansaannoskyky. Tutkimuksen lopussa arvioidaan poliisin seuraavan organisaatiomuutoksen PORA III -vaiheen onnistumisen mahdollisuuksia käytettäessä samoja johtamis- ja organisaatiorakenteita.
Avainsanat: tuloksellisuus, tuottavuus, byrokratia, jälkibyrokratia, uusi julkinen johtaminen (New Public Management, NPM), valtaistaminen (empowerment)
Valtion tuottavuusohjelma käynnisti poliisin hallintorakenneuudistuksen, jonka tavoitteena oli keventää hallintoa ja vahvistaa operatiivista toimintaa. Tämän vuoksi hallintorakenteiden toimivuuden tarkastelu tuottavuusohjelman näkökulmasta saa tutkimuksessa merkittävän aseman. Tutkimuksessa selvitetään uusien poliisilaitosten johto- ja organisaatiorakenteet sekä niiden vaikutukset tuloksellisuuteen ja toimivuuteen, sekä rakennemuutoksen vaikutukset poliisin keskushallinnon kehitykseen. Ongelmaa tarkastellaan realistisen arviointitutkimusmenetelmän avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan käytettyjä johtamismenetelmiä teorian sekä toimivuuden näkökulmasta että niiden merkitystä tuottavuusohjelman toteutumiseen. Tutkimusmenetelmään liittyy organisaation toimivuuden kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden arviointi.
Tutkimusaineistona käytettiin kahta, neljän poliisilaitoksen henkilöstölle suunnattua kyselyä vuosilta 2009 ja 2011 sekä poliisihallinnon henkilöstöbarometrin tuloksia vuosilta 2008, 2010 ja 2012. Lisäksi osa-alueiden tarkentamiseksi suoritettiin haastattelu, jonka kohteena oli poliisipäällystö. Tutkimuksessa nousi selkeästi esille se, että organisaation historiallisella taustalla on merkittävä vaikutus käytettyihin organisaatio- ja johtamisrakenteisiin. Uudistusta näytti ohjaavan juuri nämä historialliset rakennemallit. Tämän historiallisen rakennemallin tuloksena syntyi poliisihallintoon Suomen itsenäisyyden ajan raskain hallinto, vaikka tavoitteet olivat täysin toisensuuntaiset. Tutkimuksen mukaan tuloksellisuuteen ja toimintojen sujuvuuteen näyttää vaikuttavan käytössä olevat organisaatio- ja johtamisrakenteet. Tutkimus osoittaa, ettei pelkästään organisaation koolla pystytä ratkaisemaan ongelmia. Aluekokoa kasvattamalla nykyisillä johtamis- ja organisaatiorakenteilla syntyy entistä suuremmat ongelmat. Tarvitaan siis muutos organisaation toiminnallisiin rakenteisiin ja johtamisrakenteisiin sekä -menetelmiin, joissa lähtökohtana ovat poliisin perustehtävät, palveluverkko, korkea tuottavuus, vaikuttavuus ja erityisesti henkilöstön aikaansaannoskyky. Tutkimuksen lopussa arvioidaan poliisin seuraavan organisaatiomuutoksen PORA III -vaiheen onnistumisen mahdollisuuksia käytettäessä samoja johtamis- ja organisaatiorakenteita.
Avainsanat: tuloksellisuus, tuottavuus, byrokratia, jälkibyrokratia, uusi julkinen johtaminen (New Public Management, NPM), valtaistaminen (empowerment)