Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet opetustoimen tietohallinnolle

Abstract

Tämä kvalitatiivinen tapaustutkimus tutki tietoyhteiskuntakehityksen asettamia haasteita opetustoimen tietohallinnolle. Tutkimuksella haettiin vastausta siihen, kuinka Suomessa on onnistuttu koulutuspoliittisin toimenpitein vastaamaan tietoyhteiskuntakehityksen asettamiin haasteisiin opetustoimen tietohallinnon näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen tarkastelutasot ovat valtakunnallinen ja kunnallinen. Tutkimuksen teoriaosuus luo strategisen katsauksen Suomen tietoyhteiskuntakehitykseen valtakunnallisten tietoyhteiskuntastrategioiden ja koulutuksen tietostrategioiden kautta. Strategioiden tarkastelunäkökulmana on, millaisia haasteita ja tavoitteita ne asettavat opetustoimen tietohallinnolle. Tutkimuksen empiirinen osuus käsittelee sitä, miten strategioiden opetustoimen tietohallinnolle asetetut tavoitteet konkretisoituivat kaupunkien opetustoimen tietohallinnon toiminnassa. Tämä tarkastelu toteutettiin keräämällä kaupunkien opetustoimen tietohallintovastaavien kokemuksia kaupunkinsa opetustoimen tietohallinnosta.

Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat opetustoimi ja tietohallinto. Tutkimuksen toteutukseen vaikuttivat tutkimuksen tieteenfilosofiset taustaoletukset, joita olivat fenomenologia, konstruktivismi ja relativismi. Tietoa lähestyttiin tutkimuksessa induktiivisesti eri tapausten kautta. Tutkimuksen kohdejoukko koostui yhdeksän suuren suomalaisen kaupungin opetustoimen tietohallintovastaavista. Heidän kokemuksiaan opetustoimen tietohallinnosta kerättiin teemahaastatteluin vuosien 2007-2008 aikana. Tulokset paljastavat, että tietostrategioiden ja erityisesti vuonna 2006 laaditun opetustoimen hallinnonalan tietohallintostrategian asettamat tavoitteet ovat edelleen opetustoimen tietohallinnon näkökulmasta tarkasteluna ajankohtaisia. Strategioiden toimeenpano ei ole onnistunut kunnissa tavoitteiden mukaan. Kuntien ohjaus on ollut vähäistä ja toimeenpano on perustunut projektirahoituksiin sekä kuntien omaan aktiivisuuteen niiden anomisessa. Tietoyhteiskuntakehitys on keskittynyt opetustoimessa teknisen infrastruktuurin rakentamiseen ja kohentamiseen, TVT-osaamisen tukemiseen ja TVT-opetuskäyttöön kannustamiseen. Opetustoimen tietohallinnon tehtävä on tutkimuksen perusteella tukea IT:n avulla opetustoimen prosesseja ja toimijoita kasvatustehtävässään. Erityisesti opetustoimen tietohallinto keskittyy opetustoimen kasvatustehtävän tukemisessa asiakkaiden, hallinnon ja muiden palvelusektorien välisen yhteistyön tukemiseen. Tutkimuksen toteutusaikaan tietohallinnon rooli opetustoimen kasvatustehtävän tukemisessa ei ollut suuri, mutta on nähtävissä, että rooli tulee vahvistumaan tietoyhteiskuntakehityksen edetessä voimallisemmin opetustoimessa.

Opetustoimen tietohallinnolla on edessään suuria haasteita. Opetustoimen yhteentoimivat palvelut edellyttävät opetustoimen käsitemäärittelyjen yhtenäistämistä, kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistä kuvaamista kaikilla kouluasteilla sekä eri opetuksenjärjestäjillä. Erityisen tärkeää on nostaa opetustoimen henkilökunnan osaamista opetustoimen tietohallintoasioissa, kuten henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudessa. Osaamistason nostaminen myös opetustoimen johdossa on tärkeää. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää opetustoimen tietohallinnon valtakunnalliseen ohjaukseen sekä sen johtamiseen kunnissa.

Asiasanat:Opetustoimi, tietohallinto, opetustoimen tietohallinto, opetustoimen tietoyhteiskuntakehitys ja opetustoimen tietohallintovastaavat