CP-vammaisuus ja oppiminen: neljä tapaustutkimusta alkuopetusvaiheesta
NIKULA, MERJA (2012)
2012
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2012-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22191
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-22191
Tiivistelmä
CP tulee sanoista Cerebral Palsy ja sillä tarkoitetaan aivoperäistä halvausta. CP-vammaan liittyy häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa. CP-vamman saaneiden lasten tarkemmasta neuropsykologisesta suoriutumisesta ja sen yhteydestä spesifeihin oppimisvaikeuksiin on tehty vähän tieteellistä tutkimusta.
Tässä lisensiaatintyössä tarkasteltiin tapausesimerkein neljän CP-vammaisen lapsen neuropsykologista suoriutumista esikouluvuoden keväällä sekä heidän lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitojen kehitystä toisen luokan loppuun mennessä. Heidän älyllistä kehitystä seurattiin ensimmäisen luokan alusta toisen luokan lopulle. Tutkimisella oli kaksi tavoitetta: arvioida ennustaako lasten neurokognitiivinen suoriutuminen esikouluiässä lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitojen kehitystä toisen luokan lopussa ja tapahtuuko lasten älyllisessä kehityksessä muutoksia seurannan aikana.
Tutkitulla lapsilla oli vastasyntyneisyysvaiheessa iskemian eli hapenpuutteen seurauksena syntynyt spastinen CP-vamma. Lasten neuropsykologinen suoriutuminen oli vaihtelevaa. Jokaisella lapsella oli nähtävissä puutteita sensomotorisissa toiminnoissa sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Toiminnanohjauksen vaikeudet ilmenivät inhibition heikkoutena. Kahdella lapsella neljästä esiintyi selkeitä puutteita lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä. Selkeä löydös oli kolmella lapsella neljästä esiintyvä kognitiivisen kehityksen hidastuminen.
Tutkimuksessa pohditaan lasten neuropsykologisen profiilin, älykkyyden kehittymisen ja ilmenneiden oppimisvaikeuksien välisiä yhteyksiä. Lopuksi tehdään saatujen tulosten pohjalta jatkotutkimusehdotuksia.
Tässä lisensiaatintyössä tarkasteltiin tapausesimerkein neljän CP-vammaisen lapsen neuropsykologista suoriutumista esikouluvuoden keväällä sekä heidän lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitojen kehitystä toisen luokan loppuun mennessä. Heidän älyllistä kehitystä seurattiin ensimmäisen luokan alusta toisen luokan lopulle. Tutkimisella oli kaksi tavoitetta: arvioida ennustaako lasten neurokognitiivinen suoriutuminen esikouluiässä lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen taitojen kehitystä toisen luokan lopussa ja tapahtuuko lasten älyllisessä kehityksessä muutoksia seurannan aikana.
Tutkitulla lapsilla oli vastasyntyneisyysvaiheessa iskemian eli hapenpuutteen seurauksena syntynyt spastinen CP-vamma. Lasten neuropsykologinen suoriutuminen oli vaihtelevaa. Jokaisella lapsella oli nähtävissä puutteita sensomotorisissa toiminnoissa sekä tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia. Toiminnanohjauksen vaikeudet ilmenivät inhibition heikkoutena. Kahdella lapsella neljästä esiintyi selkeitä puutteita lukemisen, laskemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä. Selkeä löydös oli kolmella lapsella neljästä esiintyvä kognitiivisen kehityksen hidastuminen.
Tutkimuksessa pohditaan lasten neuropsykologisen profiilin, älykkyyden kehittymisen ja ilmenneiden oppimisvaikeuksien välisiä yhteyksiä. Lopuksi tehdään saatujen tulosten pohjalta jatkotutkimusehdotuksia.