Sijaisperhe asiakkaana perheneuvolassa
PIRSKANEN, EIJA-LIISA (2011)
PIRSKANEN, EIJA-LIISA
2011
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21940
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21940
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää perheneuvolan asiakkaana olleiden sijaisvanhempien ja perheneuvolan työntekijöiden kokemuksia ja käsityksiä sijaisperheen elämästä ja asiakkuudesta. Näkökulmani asiakkuuteen on perheasiakkuus eli sijaisvanhempien ja perheeseen eri tavoin liittyneiden lasten asiakkuus. Perheasiakkuudessa korostuu perhekokonaisuus ja perhesuhteet. Sijaisperhe on monella tavoin erityinen perhe, koska sen perusta on juridinen ja perhesuhteet rakennetaan. Tutkimukseni teoreettisia lähtökohtia ovat erilaisia perheitä tarkasteleva kriittinen perhetutkimus ja asiakkuuden tutkimus. Tutkimukseeni liittyviä toimintaympäristöjä ovat lastensuojelun sijaishuollon perhehoito ja perheneuvola.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja aineiston olen koonnut haastattelemalla sijaisvanhempia yksilöhaastatteluin ja perheneuvolan psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä fokusryhmissä. Aineiston analyysissä kuvaan sijaisvanhempien ja perheneuvola-ammattilaisten näkemyksiä sijaisperheestä ja sen asiakkuudesta. Tarkastelen myös muiden tutkijoiden näkemyksiä. Tutkimukseni metodologiset liittymäkohdat ovat fenomenologis-hermeneuttisessa tutkimuksessa, käytäntötutkimuksessa ja kriittisessä reflektiossa.
Sijaisvanhemmat ja perheneuvola-ammattilaiset kuvasivat monin eri tavoin sijaisperheen elämää. Kuvaukset liikkuivat pääasiassa tietyillä samoilla aihealueilla ja näitä olivat arki ja verkostot, jaettu vanhemmuus ja perhesuhteet. Omina aihealueina nousi sijaisvanhemmilla esille ympäristön suhtautuminen ja perheneuvola-ammattilaisilla ammatillisuus ja motiivit. Perheasiakkuuden näkökulmasta kiinnostavia olivat sijaisperheen monimuotoiset perhesuhteet. Sijaisperheessä perheen rajojen määrittely voi olla vaikeaa. Biologisen perheen mukanaolo sijoitetun lapsen elämässä saa lapsen suuntautumaan kahtaalle ja se vaikuttaa sijaisperheen kiinteyteen ja perhesuhteisiin. Sijaisperheet ovat rakenteeltaan erilaisia perheitä. Sijaisperheissä tärkeää on arjen toimintojen sujuminen ja sijoitettu lapsi hyötyy selkeästä struktuurista. Sijaisperheen elämässä on paljon haastavuutta perheen sisällä ja suhteessa perheen verkostoihin. Perheen yksityisyydestä joudutaan luopumaan ja avaamaan perhettä sijoitetun lapsen biologisen suvun ja monien viranomaisten suuntaan. Perheen rajojen tulee olla joustavat. Sijoitetun lapsen kannalta merkitystä on sillä millaisen paikan hän saa perheessä ja miten hänen tarpeisiinsa vastataan.
Sijaisperheiden asema avunhakijana näyttää tutkimukseni valossa hyvältä. Apua järjestyy eri tahoilta ja sen saaminen ei ole taloudellinen kysymys. Sijaisvanhemmuus toimii suojana ja avun hakeminen on hyväksyttyä. Sijaisvanhempien asiakkuuskokemukset perheneuvolaan liittyen olivat myönteisiä. Perheneuvolan moniammatillisen tiimin kokonaisvaltainen tuki koettiin toimivana. Perheneuvolasta haettiin apua lapsen ja perheen ongelmiin ja sijaisvanhemmat kertoivat saaneensa ratkaisun avaimia ja uusia oivalluksia.
Asiasanat:Sijaisperhe, asiakkuus, perheneuvola
Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja aineiston olen koonnut haastattelemalla sijaisvanhempia yksilöhaastatteluin ja perheneuvolan psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä fokusryhmissä. Aineiston analyysissä kuvaan sijaisvanhempien ja perheneuvola-ammattilaisten näkemyksiä sijaisperheestä ja sen asiakkuudesta. Tarkastelen myös muiden tutkijoiden näkemyksiä. Tutkimukseni metodologiset liittymäkohdat ovat fenomenologis-hermeneuttisessa tutkimuksessa, käytäntötutkimuksessa ja kriittisessä reflektiossa.
Sijaisvanhemmat ja perheneuvola-ammattilaiset kuvasivat monin eri tavoin sijaisperheen elämää. Kuvaukset liikkuivat pääasiassa tietyillä samoilla aihealueilla ja näitä olivat arki ja verkostot, jaettu vanhemmuus ja perhesuhteet. Omina aihealueina nousi sijaisvanhemmilla esille ympäristön suhtautuminen ja perheneuvola-ammattilaisilla ammatillisuus ja motiivit. Perheasiakkuuden näkökulmasta kiinnostavia olivat sijaisperheen monimuotoiset perhesuhteet. Sijaisperheessä perheen rajojen määrittely voi olla vaikeaa. Biologisen perheen mukanaolo sijoitetun lapsen elämässä saa lapsen suuntautumaan kahtaalle ja se vaikuttaa sijaisperheen kiinteyteen ja perhesuhteisiin. Sijaisperheet ovat rakenteeltaan erilaisia perheitä. Sijaisperheissä tärkeää on arjen toimintojen sujuminen ja sijoitettu lapsi hyötyy selkeästä struktuurista. Sijaisperheen elämässä on paljon haastavuutta perheen sisällä ja suhteessa perheen verkostoihin. Perheen yksityisyydestä joudutaan luopumaan ja avaamaan perhettä sijoitetun lapsen biologisen suvun ja monien viranomaisten suuntaan. Perheen rajojen tulee olla joustavat. Sijoitetun lapsen kannalta merkitystä on sillä millaisen paikan hän saa perheessä ja miten hänen tarpeisiinsa vastataan.
Sijaisperheiden asema avunhakijana näyttää tutkimukseni valossa hyvältä. Apua järjestyy eri tahoilta ja sen saaminen ei ole taloudellinen kysymys. Sijaisvanhemmuus toimii suojana ja avun hakeminen on hyväksyttyä. Sijaisvanhempien asiakkuuskokemukset perheneuvolaan liittyen olivat myönteisiä. Perheneuvolan moniammatillisen tiimin kokonaisvaltainen tuki koettiin toimivana. Perheneuvolasta haettiin apua lapsen ja perheen ongelmiin ja sijaisvanhemmat kertoivat saaneensa ratkaisun avaimia ja uusia oivalluksia.
Asiasanat:Sijaisperhe, asiakkuus, perheneuvola