Maksukykytesti ja vastuu maksukyvyn säilymisestä osakeyhtiön voitonjaon yhteydessä
RUOHONEN, JANNE (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RUOHONEN, JANNE
2011
Yritysjuridiikka - Business Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2011-06-13Tiivistelmä
Osakeyhtiölain kokonaisuudistusta valmisteltiin pitkään. Uusi osakeyhtiölaki (21.7.2006/624) tuli voimaan 1.9.2006 alkaen. Lain selkeyteen ja kansainväliseen kilpailukykyyn kiinnitettiin erityistä huomiota. Varojenjaon osalta lakiin kirjattiin uutena vaatimuksena maksukykytesti (OYL 13:2 §), jonka mukaan osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Säännöksessä ei kuitenkaan täsmennetä maksukyvyn sisältöä, arvioinnin ajankohtaa eikä ajallista ulottuvuutta. Lain esitöissäkään säännöksen sisältöä ei juuri ole täsmennetty.
Tutkimuksessa käytetään oikeusdogmaattista metodia, jota täydennetään oikeushistorian ja oikeusvertailevan otteen avulla. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä osakeyhtiöoikeudellisen maksukyvyn käsitteellä tarkoitetaan. Tutkimuksen oikeushistoriallisessa osuudessa selvittiin voitonjaon ja maksukyvyn sääntelyn historiallinen kehitys Suomessa. Suomessa maksukyvyn varmistamisen on aiemmin katsottu kuuluneen hallituksen yleiseen huolellisuusvelvollisuuteen. Tutkimuksen mukaan yhtiön johdon vastuuseen liittyviä velkojiensuojaelementtejä löytyi jo vuoden 1864 ensimmäisestä osakeyhtiötä koskevasta säädöksestä. Tutkimuksen kansainvälisessä osiossa tehtiin maksukykytestin ja sen säilymiseen liittyvien vastuukysymysten osalta oikeusvertailu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Ruotsin varovaisuussäännöstä (försiktighetsregel) sekä Yhdistyneen kuningaskunnan lähinnä johdon vastuuseen perustuvaa vaatimusta verrattiin Suomen maksukykytestiin. Varsinkin Ruotsin varovaisuussäännöstä voi hakea tulkinta-apua maksukykysäännöksen soveltamiseen.
Maksukyvyn ja maksukyvyttömyyden käsitteet ovat olleet Suomen insolvenssilainsäädännössä ja taloustieteissä käytössä jo vuosikymmeniä. Sisältöä pyrittiin selvittämään vertaamalla käsitettä eräiden muiden säädösten maksukyvyttömyyden käsitteisiin. Varsinkin tulevaisuuden näkökulman maksukyvyttömyyden yhteydessä huomioivilla käsitteillä voidaan katsoa olevan merkitystä myös osakeyhtiöoikeudellisen maksukykytestin sisällön selvittämisessä. Esimerkiksi yrityssaneeraus- ja konkurssilainsäädännössä tulevaisuuden arvioinnilla on merkitystä. Yleisesti ottaen maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan yhtiön kyvyttömyyttä selvityä velvoitteistaan niiden tullessa maksuun. Maksukykytestissä ei kuitenkaan ole kysymys lyhytaikaisesta maksuvalmiudesta, vaan asiaa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä.
Vaikka maksukykyä lähtökohtaisesti tuleekin arvioida tilinpäätösinformaation perusteella, myös tulevaisuuden epävarmuustekijät on siis huomioitava voitonjaossa. Taloudellisilla menneisyyteen ja tulevaisuuteen suuntaavilla tunnusluvuilla on merkitystä voitonjaon yhteydessä varsinkin yhtiön epävarmassa taloudellissa tilanteessa. Myös muita yritystoiminnan ennakoitavissa olevia epävarmuustekijöitä on otettava arvioinnissa huomioon. Tutkimuksen mukaan maksukyvyn arviointi tulee suorittaa sekä jakopäätöstä tehtäessä että sitä toteutettaessa. Maksukyky tulisi arvioida vähintään seuraavan tilikauden loppuun saakka. Kansainvälisessä osiossa Suomen maksukykytestiä todettiin voitavan verrata erityisen hyvin Ruotsin varovaisuussääntöön.
Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, kenellä on vastuu maksukyvyn säilymisestä voitonjaon yhteydessä ja millaisissa tilanteissa vastuu voi aktualisoitua. Osakeyhtiön maksukyvyn vastainen voitonjako on laitonta varojenjakoa, josta vahingonkorvausvastuuseen yhtiötä, osakkeenomistajaa tai muuta tahoa, kuten velkojaa, kohtaan voivat joutua osakeyhtiön johdon (hallitus, toimitusjohtaja, hallintoneuvosto) lisäksi myös osakkeenomistaja, tilintarkastaja ja yhtiökokouksen puheenjohtaja. Lisäksi osakkeenomistaja saattaa joutua palauttamaan laittoman jaon seurauksena saamansa voiton. Lähtökohtaisesti vastuu maksukyvyn selvittämisestä katsottiin kuuluvan yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Osakkeenomistaja joutuu ensisijaisesti palauttamaan maksukykytestin vastaisesti jaetun voitonjaon seurauksena saamansa voiton.
Tutkimuksessa päädyttiin suosittamaan säännösmuutoksia liittyen seuraaviin kokonaisuuksiin: maksukykytestin sisällön selkeyttäminen, maksukyvyn dokumentointi ja dokumentoinnin asianmukainen säilyttäminen. Lisäksi tutkimuksen laatija perustelee käsityksensä maksukyvyn ajallisesta ulottuvuudesta eli siitä, miten pitkälle tulevaisuuteen maksukykyä on arvioitava voitonjaon yhteydessä.
Asiasanat:yritysjuridiikka, osakeyhtiölaki, osakeyhtiö, varojenjako, voitonjako, osingonjako, maksukykytesti, maksukykyisyystesti, maksukyky, maksukykyisyys, maksukyvyttömyys, tase-testi, johdon vastuu, hallituksen vastuu, toimitusjohtajan vastuu, osakkeenomistajan vastuu, ti-lintarkastajan vastuu, vahingonkorvausvastuu
Tutkimuksessa käytetään oikeusdogmaattista metodia, jota täydennetään oikeushistorian ja oikeusvertailevan otteen avulla. Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, mitä osakeyhtiöoikeudellisen maksukyvyn käsitteellä tarkoitetaan. Tutkimuksen oikeushistoriallisessa osuudessa selvittiin voitonjaon ja maksukyvyn sääntelyn historiallinen kehitys Suomessa. Suomessa maksukyvyn varmistamisen on aiemmin katsottu kuuluneen hallituksen yleiseen huolellisuusvelvollisuuteen. Tutkimuksen mukaan yhtiön johdon vastuuseen liittyviä velkojiensuojaelementtejä löytyi jo vuoden 1864 ensimmäisestä osakeyhtiötä koskevasta säädöksestä. Tutkimuksen kansainvälisessä osiossa tehtiin maksukykytestin ja sen säilymiseen liittyvien vastuukysymysten osalta oikeusvertailu Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Ruotsin varovaisuussäännöstä (försiktighetsregel) sekä Yhdistyneen kuningaskunnan lähinnä johdon vastuuseen perustuvaa vaatimusta verrattiin Suomen maksukykytestiin. Varsinkin Ruotsin varovaisuussäännöstä voi hakea tulkinta-apua maksukykysäännöksen soveltamiseen.
Maksukyvyn ja maksukyvyttömyyden käsitteet ovat olleet Suomen insolvenssilainsäädännössä ja taloustieteissä käytössä jo vuosikymmeniä. Sisältöä pyrittiin selvittämään vertaamalla käsitettä eräiden muiden säädösten maksukyvyttömyyden käsitteisiin. Varsinkin tulevaisuuden näkökulman maksukyvyttömyyden yhteydessä huomioivilla käsitteillä voidaan katsoa olevan merkitystä myös osakeyhtiöoikeudellisen maksukykytestin sisällön selvittämisessä. Esimerkiksi yrityssaneeraus- ja konkurssilainsäädännössä tulevaisuuden arvioinnilla on merkitystä. Yleisesti ottaen maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan yhtiön kyvyttömyyttä selvityä velvoitteistaan niiden tullessa maksuun. Maksukykytestissä ei kuitenkaan ole kysymys lyhytaikaisesta maksuvalmiudesta, vaan asiaa tarkastellaan pidemmällä aikavälillä.
Vaikka maksukykyä lähtökohtaisesti tuleekin arvioida tilinpäätösinformaation perusteella, myös tulevaisuuden epävarmuustekijät on siis huomioitava voitonjaossa. Taloudellisilla menneisyyteen ja tulevaisuuteen suuntaavilla tunnusluvuilla on merkitystä voitonjaon yhteydessä varsinkin yhtiön epävarmassa taloudellissa tilanteessa. Myös muita yritystoiminnan ennakoitavissa olevia epävarmuustekijöitä on otettava arvioinnissa huomioon. Tutkimuksen mukaan maksukyvyn arviointi tulee suorittaa sekä jakopäätöstä tehtäessä että sitä toteutettaessa. Maksukyky tulisi arvioida vähintään seuraavan tilikauden loppuun saakka. Kansainvälisessä osiossa Suomen maksukykytestiä todettiin voitavan verrata erityisen hyvin Ruotsin varovaisuussääntöön.
Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, kenellä on vastuu maksukyvyn säilymisestä voitonjaon yhteydessä ja millaisissa tilanteissa vastuu voi aktualisoitua. Osakeyhtiön maksukyvyn vastainen voitonjako on laitonta varojenjakoa, josta vahingonkorvausvastuuseen yhtiötä, osakkeenomistajaa tai muuta tahoa, kuten velkojaa, kohtaan voivat joutua osakeyhtiön johdon (hallitus, toimitusjohtaja, hallintoneuvosto) lisäksi myös osakkeenomistaja, tilintarkastaja ja yhtiökokouksen puheenjohtaja. Lisäksi osakkeenomistaja saattaa joutua palauttamaan laittoman jaon seurauksena saamansa voiton. Lähtökohtaisesti vastuu maksukyvyn selvittämisestä katsottiin kuuluvan yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Osakkeenomistaja joutuu ensisijaisesti palauttamaan maksukykytestin vastaisesti jaetun voitonjaon seurauksena saamansa voiton.
Tutkimuksessa päädyttiin suosittamaan säännösmuutoksia liittyen seuraaviin kokonaisuuksiin: maksukykytestin sisällön selkeyttäminen, maksukyvyn dokumentointi ja dokumentoinnin asianmukainen säilyttäminen. Lisäksi tutkimuksen laatija perustelee käsityksensä maksukyvyn ajallisesta ulottuvuudesta eli siitä, miten pitkälle tulevaisuuteen maksukykyä on arvioitava voitonjaon yhteydessä.
Asiasanat:yritysjuridiikka, osakeyhtiölaki, osakeyhtiö, varojenjako, voitonjako, osingonjako, maksukykytesti, maksukykyisyystesti, maksukyky, maksukykyisyys, maksukyvyttömyys, tase-testi, johdon vastuu, hallituksen vastuu, toimitusjohtajan vastuu, osakkeenomistajan vastuu, ti-lintarkastajan vastuu, vahingonkorvausvastuu