Superhero Comics and the Popular Geopolitics of American Identity
MIETTINEN, MERVI (2011)
MIETTINEN, MERVI
2011
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21326
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21326
Tiivistelmä
Englantilaisen filologian oppialaan kuuluvassa lisensiaatintutkielmassani erittelen ja analysoin supersankarisarjakuvien roolia Yhdysvaltojen populaarisen geopoliittisen identiteetin rakentumisessa. Tutkimuksessani keskityn etenkin siihen, miten supersankarisarjakuvien kautta muodostuva populaari kansallinen identiteetti tarkemmin analysoituna paljastaa useita ristiriitoja supersankarin edustamien kansallisten ihanteiden ja hahmon käytännön toimien välillä. Yhdeksi keskeisimmistä ristiriidoista tutkimuksessa nousee demokratian puolustaminen epädemokraattisin keinoin, mikä tutkimuksessani edustaa sekä supersankarisarjakuvan että Yhdysvaltojen vallitsevaa ideologiaa.
Tutkimukseni keskeisen tutkimusaineiston muodostavat tarkkaan valitut”avaintekstit”, joiden kautta tuon esille keskeisiä Yhdysvaltojen populaarin geopolitiikan ongelmakohtia. Näitä tekstejä ovat mm. Alan Mooren ja Dave Gibbonsin Watchmen (1987), Frank Millerin Batman: The Dark Knight Returns (1986), Mark Millarin Superman: Red Son (2003) sekä Captain America –sarjakuvat eri vuosikymmenten ajalta. Kaikki valitut avaintekstit omalla tavallaan rakentavat (tai purkavat) Yhdysvaltojen populaarista geopoliittista identiteettiä ja tuovat esiin sen keskeisiä ongelmakohtia. Useat näistä avainteksteistä on julkaistu viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, ja ne edustavat supersankarisarjakuvassa viime vuosituhannen lopulla tapahtunutta murrosta kohti avoimesti poliittisempaa ja synkempää tematiikkaa. Tutkimuksen metodi on harkitun poikkitieteellinen, ja tutkimuksessa yhdistyvät näkökulmat kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksesta traumateoriaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Tutkimuksen kantavana menetelmänä toimii kohdetekstien lähiluku, joka tapahtuu populaarin geopoliittisen identiteetin tutkimuksen kontekstissa ja korostaa nimenomaan populaarikulttuurin merkittävyyttä tässä identiteetinmuodostumisprosessissa. Supersankari määrittyy tutkimuksessani nimenomaan amerikkalaisen monomyytin viitekehyksen kautta, mikä osaltaan vaikuttaa hahmon ja genren merkittävyyteen amerikkalaisen kansallisen identiteetin rakentumisessa.
Lisensiaatintutkimukseni on jaettu viiteen osaan, joista kukin keskittyy yhteen keskeiseen tutkimusalueeseen: ensimmäisessä osassa kartoitan supersankarisarjakuvan kulttuurihistoriallista merkitystä nimenomaan Yhdysvalloissa syntyneenä genrenä, joka osaltaan muokkaa maan kansallista minuutta, ja tuon esille supersankarin merkittävyyttä nimenomaan amerikkalaisen monomyytin edustajana. Toisessa osassa käsittelen tarkemmin geopoliittisen identiteetin muotoutumista populaarikulttuurin kautta ja erityisesti supersankarin ikonisen hahmon merkittävyyttä tässä prosessissa. Kolmannessa osassa tuon esille maskuliinisen supersankari-ihanteen vastapuolen: naiset ja rikolliset. Molemmat ryhmät toimivat sankarille alisteisissa rooleissa, ja erityisesti naispuolisten sankareiden kyseenalainen asema miesvaltaisessa genressä kielii vastaavasta ongelmallisesta suhtautumisesta voimakkaisiin naisiin Yhdysvalloissa. Rikollisen rooli sankarin torjuttuna peilikuvana tuodaan esille Jokerin hahmon kautta, sillä hahmoon yhdistetty tekstuaalinen ja seksuaalinen anarkia toimii monilla tasoilla sankarin edustaman heteronormatiivisen identiteetin vastakohtana.
Neljännessä osassa keskityn supersankaruuden politiikkaan ja erityisesti ”Captain America Complex” –oireyhtymäksi nimettyyn ilmiöön, joka tuo esille supersankaruuden (ja Yhdysvaltojen) ideologian ristiriitaisuuden: demokratian toistuvan puolustamisen käytännössä epädemokraattisin keinoin. Supersankarin kyvyttömyys edustaa puolustamiaan arvoja nousee keskeiseksi kysymykseksi, jota lähestytään sekä vallan että poikkeustilan käsitteiden kautta. Viimeisessä osassa käsittelen trauman ja geopolitiikan suhdetta tutkimalla 9/11 –iskujen vaikutusta supersankarisarjakuviin ja tapahtuman laajempaa merkitystä 2000-luvun Yhdysvalloissa.
Näiden viiden osan kautta tutkimukseni pyrkii muodostamaan eheän, moniulotteisen kuvan Yhdysvaltojen geopoliittisesta identiteetistä ja erityisesti supersankarisarjakuvan roolista ja merkittävyydestä tämän populaarin minuuden kehityksessä. Tavoitteena on saavuttaa uusi tapa tarkastella kansallisen identiteetin rakentumista populaarikulttuurin kautta, ja samalla tuoda esille erityisesti Yhdysvaltojen geopolitiikan ihanteiden ja todellisuuden välinen ristiriita supersankarisarjakuvien esittämän ideologian kautta.
Asiasanat:supersankari, amerikkalainen monomyytti, sarjakuva, Yhdysvallat, geopolitiikka, identiteetti, valta, 9/11, trauma
Tutkimukseni keskeisen tutkimusaineiston muodostavat tarkkaan valitut”avaintekstit”, joiden kautta tuon esille keskeisiä Yhdysvaltojen populaarin geopolitiikan ongelmakohtia. Näitä tekstejä ovat mm. Alan Mooren ja Dave Gibbonsin Watchmen (1987), Frank Millerin Batman: The Dark Knight Returns (1986), Mark Millarin Superman: Red Son (2003) sekä Captain America –sarjakuvat eri vuosikymmenten ajalta. Kaikki valitut avaintekstit omalla tavallaan rakentavat (tai purkavat) Yhdysvaltojen populaarista geopoliittista identiteettiä ja tuovat esiin sen keskeisiä ongelmakohtia. Useat näistä avainteksteistä on julkaistu viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana, ja ne edustavat supersankarisarjakuvassa viime vuosituhannen lopulla tapahtunutta murrosta kohti avoimesti poliittisempaa ja synkempää tematiikkaa. Tutkimuksen metodi on harkitun poikkitieteellinen, ja tutkimuksessa yhdistyvät näkökulmat kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksesta traumateoriaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Tutkimuksen kantavana menetelmänä toimii kohdetekstien lähiluku, joka tapahtuu populaarin geopoliittisen identiteetin tutkimuksen kontekstissa ja korostaa nimenomaan populaarikulttuurin merkittävyyttä tässä identiteetinmuodostumisprosessissa. Supersankari määrittyy tutkimuksessani nimenomaan amerikkalaisen monomyytin viitekehyksen kautta, mikä osaltaan vaikuttaa hahmon ja genren merkittävyyteen amerikkalaisen kansallisen identiteetin rakentumisessa.
Lisensiaatintutkimukseni on jaettu viiteen osaan, joista kukin keskittyy yhteen keskeiseen tutkimusalueeseen: ensimmäisessä osassa kartoitan supersankarisarjakuvan kulttuurihistoriallista merkitystä nimenomaan Yhdysvalloissa syntyneenä genrenä, joka osaltaan muokkaa maan kansallista minuutta, ja tuon esille supersankarin merkittävyyttä nimenomaan amerikkalaisen monomyytin edustajana. Toisessa osassa käsittelen tarkemmin geopoliittisen identiteetin muotoutumista populaarikulttuurin kautta ja erityisesti supersankarin ikonisen hahmon merkittävyyttä tässä prosessissa. Kolmannessa osassa tuon esille maskuliinisen supersankari-ihanteen vastapuolen: naiset ja rikolliset. Molemmat ryhmät toimivat sankarille alisteisissa rooleissa, ja erityisesti naispuolisten sankareiden kyseenalainen asema miesvaltaisessa genressä kielii vastaavasta ongelmallisesta suhtautumisesta voimakkaisiin naisiin Yhdysvalloissa. Rikollisen rooli sankarin torjuttuna peilikuvana tuodaan esille Jokerin hahmon kautta, sillä hahmoon yhdistetty tekstuaalinen ja seksuaalinen anarkia toimii monilla tasoilla sankarin edustaman heteronormatiivisen identiteetin vastakohtana.
Neljännessä osassa keskityn supersankaruuden politiikkaan ja erityisesti ”Captain America Complex” –oireyhtymäksi nimettyyn ilmiöön, joka tuo esille supersankaruuden (ja Yhdysvaltojen) ideologian ristiriitaisuuden: demokratian toistuvan puolustamisen käytännössä epädemokraattisin keinoin. Supersankarin kyvyttömyys edustaa puolustamiaan arvoja nousee keskeiseksi kysymykseksi, jota lähestytään sekä vallan että poikkeustilan käsitteiden kautta. Viimeisessä osassa käsittelen trauman ja geopolitiikan suhdetta tutkimalla 9/11 –iskujen vaikutusta supersankarisarjakuviin ja tapahtuman laajempaa merkitystä 2000-luvun Yhdysvalloissa.
Näiden viiden osan kautta tutkimukseni pyrkii muodostamaan eheän, moniulotteisen kuvan Yhdysvaltojen geopoliittisesta identiteetistä ja erityisesti supersankarisarjakuvan roolista ja merkittävyydestä tämän populaarin minuuden kehityksessä. Tavoitteena on saavuttaa uusi tapa tarkastella kansallisen identiteetin rakentumista populaarikulttuurin kautta, ja samalla tuoda esille erityisesti Yhdysvaltojen geopolitiikan ihanteiden ja todellisuuden välinen ristiriita supersankarisarjakuvien esittämän ideologian kautta.
Asiasanat:supersankari, amerikkalainen monomyytti, sarjakuva, Yhdysvallat, geopolitiikka, identiteetti, valta, 9/11, trauma