"On tää vaikeeta!" Tapaustutkimus ongelmaperustaiseen oppimiseen liittyvästä tutuoriaaliarvioinnista
ROTO, HELINÄ (2010)
ROTO, HELINÄ
2010
Kasvatustiede, opettajankoulutus - Education, Teacher Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20386
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20386
Tiivistelmä
Tutkimus kuvasi tutoriaalissa tapahtuvaa arviointia ongelmaperustaisen oppimisen kontekstissa ammattikorkeakoulussa terveysalalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa empiiristä tietoa tutoriaaliarvioinnista tutorryhmän opiskelijoiden itsearviointien, tarkkailijan antaman vertaisarvioinnin ja tutorin antaman arvioinnin kautta. Tutkimuksen lähestymistapana oli laadullinen tapaustutkimus. Aineisto käsitti tutkijan aiemmin keräämän havainnointiaineiston, joka koostui kahden eri tutorryhmän yhteensä kahdeksan eri tutoriaalin videomateriaalista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä uuden tutkimustehtävän näkökulmasta. Tulokseksi tuotettiin kokonaiskuvaus tutoriaalissa tapahtuvasta prosessiarvioinnista. Tietoa tutoriaaliarvioinnista täydennettiin muodostamalla tutorryhmänjäsenistä tarkemmat kuvaukset itsearvioijina ja vertaisarvioijina. Tutkimuksen avulla saadulla tiedolla on pyrkimys lisätä niin opiskelijoiden kuin tutoreidenkin ymmärrystä opiskelijoiden itsearvioinnista, tarkkailijan antamasta vertaisarvioinnista kuin myös tutorin antamasta arvioinnista tutoriaalissa. Perimmäisenä ajatuksena on kehittää prosessiarviointia ja edistää opiskelijoiden oppimista.
Tässä tutkimuksessa tutoriaaliarviointi rakentui neljästä yhdistävästä luokasta: tutorryhmän opiskelijoiden toiminnan arvioinnista, syklin 1-5 vaiheiden aikaisen toiminnan arvioinnista, syklin 7-8 vaiheiden aikaisen toiminnan arvioinnista sekä ryhmän ja tutorin toiminnan arvioinnista. Päävastuun alkusyklin aikaisesta arvioinnista kantoi tarkkailija ja se rakentui alkusyklin vaiheiden mukaisesti. Loppusyklin arvioinnissa päävastuu oli itse- ja vertaisarvioinnissa ja siinä arvioitiin 1)oppimistehtävän jäsentymistä, oppimistehtävästä käydyn keskustelun etenemistä ja keskustelun aiheessa pysymistä, 2) oppimistehtävästä käydyn keskustelun tasoa, 3) oppimistehtävään motivoitumista, oppimistehtävään vastaamista sekä oppimista sekä 4) selvennettiin oppimistehtävää suhteessa sairaanhoitajan työhön. Opiskelijoiden itsenäisen opiskelun aikana tapahtuvan tiedonhaun ja lähteiden relevanttiuden arviointi jäi puutteelliseksi. Ammatillisessa kehittymisessä korostuu tiedon valintakyky, joten myös itsenäisen opiskelun aikaista toimintaa tulisi oppia arvioimaan kriittisesti.
Opiskelijoiden itsearvioinnit vaihtelivat kokonaan näkymättömäksi jääneistä itsearvioinneista erittäin reflektiivisiin, kriittisiin ja yksityiskohtaisia havaintoja sisältäneisiin itsearvionteihin. Tutorryhmän opiskelijoista muodostettiin yhdeksän erilaista itsearvioijatyypiä ja kolme erilaista vertaisarvioijatyyppiä. Kaikki vertaisarvioijat olivat paneutuneet huolella vertaisarviointiin. Vertaisarviointi näyttäytyi tarkkana ja näytti korreloivan hyvin tutoreiden antaman arvioinnin kanssa. Tutoreiden arviointien ytimenä oli selkeästi pyrkimys auttaa opiskelijoita oppimaan. He antoivat rehellistä ja kriittistä yksilön ja ryhmän toimintaa tukevaa ja kehittävää palautetta. Yksittäisiä motivoitumattomia opiskelijoita lukuun ottamatta opiskelijat olivat ymmärtäneet itseohjautuvan oppimisen idean ja he toimivat vastuullisesti PBL -opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat olivat varsin realistisia ja rehellisiä arvioinneissaan. He olivat ymmärtäneet itse- ja vertaisarvioinnin merkityksen ammatillisen kehittymisen kannalta.
Avainsanat: PBL, tutoriaaliarviointi, itsearviointi, vertaisarviointi, tapaustutkimus
Tässä tutkimuksessa tutoriaaliarviointi rakentui neljästä yhdistävästä luokasta: tutorryhmän opiskelijoiden toiminnan arvioinnista, syklin 1-5 vaiheiden aikaisen toiminnan arvioinnista, syklin 7-8 vaiheiden aikaisen toiminnan arvioinnista sekä ryhmän ja tutorin toiminnan arvioinnista. Päävastuun alkusyklin aikaisesta arvioinnista kantoi tarkkailija ja se rakentui alkusyklin vaiheiden mukaisesti. Loppusyklin arvioinnissa päävastuu oli itse- ja vertaisarvioinnissa ja siinä arvioitiin 1)oppimistehtävän jäsentymistä, oppimistehtävästä käydyn keskustelun etenemistä ja keskustelun aiheessa pysymistä, 2) oppimistehtävästä käydyn keskustelun tasoa, 3) oppimistehtävään motivoitumista, oppimistehtävään vastaamista sekä oppimista sekä 4) selvennettiin oppimistehtävää suhteessa sairaanhoitajan työhön. Opiskelijoiden itsenäisen opiskelun aikana tapahtuvan tiedonhaun ja lähteiden relevanttiuden arviointi jäi puutteelliseksi. Ammatillisessa kehittymisessä korostuu tiedon valintakyky, joten myös itsenäisen opiskelun aikaista toimintaa tulisi oppia arvioimaan kriittisesti.
Opiskelijoiden itsearvioinnit vaihtelivat kokonaan näkymättömäksi jääneistä itsearvioinneista erittäin reflektiivisiin, kriittisiin ja yksityiskohtaisia havaintoja sisältäneisiin itsearvionteihin. Tutorryhmän opiskelijoista muodostettiin yhdeksän erilaista itsearvioijatyypiä ja kolme erilaista vertaisarvioijatyyppiä. Kaikki vertaisarvioijat olivat paneutuneet huolella vertaisarviointiin. Vertaisarviointi näyttäytyi tarkkana ja näytti korreloivan hyvin tutoreiden antaman arvioinnin kanssa. Tutoreiden arviointien ytimenä oli selkeästi pyrkimys auttaa opiskelijoita oppimaan. He antoivat rehellistä ja kriittistä yksilön ja ryhmän toimintaa tukevaa ja kehittävää palautetta. Yksittäisiä motivoitumattomia opiskelijoita lukuun ottamatta opiskelijat olivat ymmärtäneet itseohjautuvan oppimisen idean ja he toimivat vastuullisesti PBL -opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat olivat varsin realistisia ja rehellisiä arvioinneissaan. He olivat ymmärtäneet itse- ja vertaisarvioinnin merkityksen ammatillisen kehittymisen kannalta.
Avainsanat: PBL, tutoriaaliarviointi, itsearviointi, vertaisarviointi, tapaustutkimus