Verkosto-organisaation moniammatillisen tiimityön kehittäminen Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa
ROMPPAINEN, ANU (2008)
2008
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2008-03-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17871
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17871
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee moniammatillisen verkosto-organisaation tiimityön kehittämistä Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa. Palvelukeskus muodostuu eri viranomaistahojen edustajista, (työhallinto, Kela ja kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimi) jotka tekevät yhdessä moniammatillista asiakastyötä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistämisen tukemiseksi. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus on yksi neljästäkymmenestä Suomeen perustetuista uusista työvoiman palvelukeskuksista.
Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö halusi edistää organisaationsa toimintaa, jotta moniammatillinen tiimityö sujuisi paremmin. Tämä tutkimus käynnistyi organisaation kehittämistyön tueksi tuottamaan lisätietoa moniammatillisen tiimityön kehittämiskohteista. Tutkimuksen keskeisin viitekehys muodostuu verkosto-organisaation, moniammatillisuuden, tiimityön ja johtajuuden sekä organisaation toiminnan kehittämisen käsitteistä.
Vuoden kestänyt tutkimusprosessi toteutettiin toimintatutkimuksen ideologian mukaisesti. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja fokusryhmätyöskentelymenetelmällä. Lopuksi aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka jälkeen tutkimuksen tulokset kirjoitettiin.
Tutkimustuloksien perusteella työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön tehtävänkuvien tarkentaminen ja työroolien löytäminen vaativat jatkossa työstämistä. Tiimien väliset yhteistyökäytänteet ja työntekijöiden osaamisalueiden tunnistaminen ovat myös keskeisiä kehittämisalueita. Tämän lisäksi tiimit tarvitsevat enemmän aikaa yhteisten asioidensa läpikäymiseen.
Tutkimustuloksissa verkostoyhteistyön ja moniammatillisuuden keskeisiksi tekijöiksi nousivat palvelukeskuksen yhteisten toimintatapojen luominen, ammatillisen osaamisen tunnistaminen, luottamuksen lisääminen ja entistä kiinteämpien yhteistyökäytäntöjen sopiminen. Tästä tehtävästä on yhteisvastuu jokaisella palvelukeskuksen työntekijällä. Johdolla vastuu kohdentuu palvelukeskuksen toimintaedellytyksiä luovaan moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön ja tiimeissä
asiakaspalveluprosesseihin liittyvän moniammatillisen verkostoyhteistyön kehittämiseen. Yleisen johtamisen osalta tärkeimpänä tekijänä pidettiin organisaation toimintamallin edistämistä.
Tutkimustuloksissa ilmenee, että sosiaalisen tuen osalta henkilöstölle olisi annettava enemmän aikaa muutosten työstämiseen ja kiinnitettävä erityistä huomiota työssä jaksamiseen. Jokaisen työn arvostaminen ja tasapuolisuuden huomioiminen on tärkeää. Merkittäviä asioita ovat myös työtovereiden välisen luottamuksen lisääminen ja johtajan antama tuki, joilla jatkossa voidaan edistää henkilöstön työhyvinvointia.
Yhdistettäessä monen eri organisaation toiminnat yhdeksi organisaatioksi on varattava riittävästi aikaa yhteisen toimintakulttuurin luomiseen. Tulevaisuudessa työvoiman palvelukeskuksen koko henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista asennetta ja tapaa tehdä työtä moniammatillisessa organisaatiossa, vaikka työntekijöiden taustat ovat perinteisessä yksisektorisessa linjaorganisaatiossa.
Avainsanat:
verkostoyhteistyö, moniammatillisuus, tiimityö, johtaminen,
organisaation kehittäminen
Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen henkilöstö halusi edistää organisaationsa toimintaa, jotta moniammatillinen tiimityö sujuisi paremmin. Tämä tutkimus käynnistyi organisaation kehittämistyön tueksi tuottamaan lisätietoa moniammatillisen tiimityön kehittämiskohteista. Tutkimuksen keskeisin viitekehys muodostuu verkosto-organisaation, moniammatillisuuden, tiimityön ja johtajuuden sekä organisaation toiminnan kehittämisen käsitteistä.
Vuoden kestänyt tutkimusprosessi toteutettiin toimintatutkimuksen ideologian mukaisesti. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella ja fokusryhmätyöskentelymenetelmällä. Lopuksi aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jonka jälkeen tutkimuksen tulokset kirjoitettiin.
Tutkimustuloksien perusteella työvoiman palvelukeskuksen henkilöstön tehtävänkuvien tarkentaminen ja työroolien löytäminen vaativat jatkossa työstämistä. Tiimien väliset yhteistyökäytänteet ja työntekijöiden osaamisalueiden tunnistaminen ovat myös keskeisiä kehittämisalueita. Tämän lisäksi tiimit tarvitsevat enemmän aikaa yhteisten asioidensa läpikäymiseen.
Tutkimustuloksissa verkostoyhteistyön ja moniammatillisuuden keskeisiksi tekijöiksi nousivat palvelukeskuksen yhteisten toimintatapojen luominen, ammatillisen osaamisen tunnistaminen, luottamuksen lisääminen ja entistä kiinteämpien yhteistyökäytäntöjen sopiminen. Tästä tehtävästä on yhteisvastuu jokaisella palvelukeskuksen työntekijällä. Johdolla vastuu kohdentuu palvelukeskuksen toimintaedellytyksiä luovaan moniammatilliseen verkostoyhteistyöhön ja tiimeissä
asiakaspalveluprosesseihin liittyvän moniammatillisen verkostoyhteistyön kehittämiseen. Yleisen johtamisen osalta tärkeimpänä tekijänä pidettiin organisaation toimintamallin edistämistä.
Tutkimustuloksissa ilmenee, että sosiaalisen tuen osalta henkilöstölle olisi annettava enemmän aikaa muutosten työstämiseen ja kiinnitettävä erityistä huomiota työssä jaksamiseen. Jokaisen työn arvostaminen ja tasapuolisuuden huomioiminen on tärkeää. Merkittäviä asioita ovat myös työtovereiden välisen luottamuksen lisääminen ja johtajan antama tuki, joilla jatkossa voidaan edistää henkilöstön työhyvinvointia.
Yhdistettäessä monen eri organisaation toiminnat yhdeksi organisaatioksi on varattava riittävästi aikaa yhteisen toimintakulttuurin luomiseen. Tulevaisuudessa työvoiman palvelukeskuksen koko henkilöstöltä vaaditaan uudenlaista asennetta ja tapaa tehdä työtä moniammatillisessa organisaatiossa, vaikka työntekijöiden taustat ovat perinteisessä yksisektorisessa linjaorganisaatiossa.
Avainsanat:
verkostoyhteistyö, moniammatillisuus, tiimityö, johtaminen,
organisaation kehittäminen