Matkailualan näyttötutkintojen vaikuttavuus. Arviointitutkimus matkailualan näyttötutkintojen toimivuudesta sekä vaikutuksista osaamiseen ja alueelliseen yhteistyöhön Lapissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata moniulotteisesti matkailun näyttötutkintojen vaikutuksia ja toimivuutta alueellisella tasolla. Tutkimus on koulutuspoliittisen uudistuksen (näyttötutkintojärjestelmän) arviointia alueellisesti (Lappi) strategisella alalla (matkailu). Tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: millaisia näkemyksiä matkailun näyttötutkintojen kouluttajilla sekä rahoittaja- ja työelämäasiakkailla on näyttöjärjestelmän toimivuudesta ja joustavuudesta, mitä vaikutuksia näyttötoiminnalla on olut osaamiseen ja sen kehittymiseen sekä mitä vaikutuksia näyttötoiminnalla on alueelliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.

Osaamista tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma toi esiin alan näyttötoiminnassa mukana olevien kouluttajien näkemykset näyttötutkintojen ja näyttötoiminnan vaikutuksista matkailun ammatilliseen osaamiseen ja opettajuuteen. Toinen näkökulma laajensi näkökulmaa näyttötutkintojen asiakkaiden kokemiin hyötyihin. Ammatillista osaamista tarkasteltiin yksilön ja työn välisenä moniulotteisena, eri aspekteja sisältävänä vuorovaikutussuhteena. Näyttötutkintojärjestelmän vaikutuksia tutkittiin tarkastelemalla ja kuvaamalla järjestelmän keskeisten sidosryhmien (kouluttajat, rahoittaja-asiakkaat ja työelämäasiakkaat) näkemyksiä. Matkailuala rajattiin klusteriperustaisesti seuraaviin opintoaloihin: hotelli-, ravintola- ja suurtalousala, matkailuala, muu luonnonvara-ala, puhdistuspalveluala, elintarvikeala, kuljetusala sekä liikunta-ala. Tutkimusaineisto kerättiin menetelmätriangulaatiota hyödyntäen. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin Lapissa matkailun näyttötoimintaan osallistuvilta kouluttajilta kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 51 kouluttajaa, jolloin tutkimuksen vastausprosenteiksi muodostui 61,4. Kvalitatiivinen aineisto koostui näyttöjärjestelmän asiakkaiden haastatteluista. Haastatteluihin osallistui viisi ravintola- ja ohjelmapalveluyrityksiä edustanutta työelämäasiakasta sekä neljä rahoittaja-asiakasta. Rahoittajat edustivat työvoimapoliittista koulutusta ja oppisopimuskoulutusta.

Tutkimustulokset osoittivat, että näyttötutkinnot ovat kehittäneet matkailualalla tarvittavaa osaamista. Ravintola-alan edustajat pitivät työelämälähtöisen järjestelmän erityisenä ansiona sitä, että tutkinnon suorittaneet kykenevät yhdistämään teorian ja käytännön työympäristössä sovellettavaksi osaamiseksi. Tutkintojen osaamisalueisiin oltiin yleisesti melko tyytyväisiä. Matkailun kansainvälisyys korosti kulttuuriosaamisen tärkeyttä ja myös kehittämisosaamisen merkityksen arvioitiin kasvavan. Näyttöjärjestelmän vahvuutena pidettiin koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä. Toimiva yhteistyö nähtiin välineeksi, joka on kehittänyt alalla tarvittavaa osaamista ja myös laaja-alaistanut ammatillista opettajuutta. Opettajat arvioivat, että näyttötoimintaan osallistuminen on kehittänyt opettajuuden osa-alueista varsinkin työelämä- ja verkosto-osaamista. Sidosryhmien - kouluttajien ja tutkintojärjestelmän asiakkaiden - näkemyksissä ei ollut suuria eroja, mutta jossain määrin sidosryhmät painottivat näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia arvioidessaan ammatillisen osaamisen eri ulottuvuuksia. Opinto-aloittain oli huomattavissa joitakin tutkintojen toimivuuteen ja vaikutuksiin liittyviä näkemyseroja.

Avainsanat: arviointitutkimus, näyttötutkinnot, vaikuttavuus, ammatillinen osaaminen, verkostoituminen, matkailuala.