Opettajien työelämäjaksot ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyön muotona

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työelämäjaksoja opettajien osaamisen ylläpitäjinä ja ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyön kehittäjinä. Tutkimuksen tarkoituksena on täydentää ja vahvistaa aiempien tutkimusten muodostamaa kuvaa ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyöstä ja samalla tuottaa tutkimustietoa opettajien osaamisen ylläpitämisen käytänteiden kehittämiseksi, työelämäyhteistyön edelleen syventämiseksi sekä viimekädessä ammattiin opiskelevien oppimistulosten parantamiseksi. Tutkimus osaltaan tuottaa myös arviointitietoa kuluneen Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden tuloksista. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä koulutusyhtymien ja oppilaitosten henkilöstönkehittäjille, hankesuunnittelijoille, ammatillisille opettajille, työpaikkaohjaajille ja mentoreille, opettajankouluttajille sekä hallinnoijille ja poliittisille päättäjille.

Tutkimusote on kvalitatiivinen. Tutkimus tarkastelee asiantuntijuuden kehittämistä kulttuuriin osallistumisen näkökulmasta. Tietoteoreettisena lähtökohtana on konstruktivistinen, tilannesidonnaisuutta korostava tiedonkäsitys. Tutkimuskontekstina ovat ammatillinen peruskoulutus ja Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakaudella 2000 - 2006 toteutetut opettajien työelämäjaksot. Tutkimuksen keskeisen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Etienne Wengerin kehittämä käytännön toimintayhteisöjen (Communities of Practice) teoria. Tutkimuksessa huomioidaan kyseiseen teoriaan kohdistuva kritiikki. Tuloksia tarkastellaan myös toimintateoreettisesta (Activity Theory) näkökulmasta.

Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:

1. Millaisia tavoitteita opettajien työelämäjaksoille asetetaan?

2. Miten opettajien työelämäjaksot toimivat opettajien osaamisen ylläpitäjinä ja ammatillisen peruskoulutuksen ja työelämän yhteistyön edistäjinä?

3. Millaisia haasteita ja ongelmia työelämäjaksojen toteutuskäytäntöihin liittyy?

Tutkimusmetodina on teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Osana sisällönanalyysiä tehdyn teemoittelun lähtökohtana ovat käytännön toimintayhteisöjen keskeisistä elementeistä nousevat teemat: tavoitteet (domain), osallistuminen (community) ja käytänteet (practice). Tutkimusaineisto on seuraava:

• koulutusyhtymien / oppilaitosten johtajien teemahaastattelut (8 vuonna 2005 + 8 vuonna 2006);

• työministeriön ylläpitämästä ESR rahastonhallintajärjestelmästä (ESRA) hakusanalla ”työelämäjakso” löytyneiden, 1.1.2005 – 31.7.2006 välisenä aikana päättyneiden, ammatillisen peruskoulutuksen opettajille suunnattujen, projektien loppuraportit;

• Kokeva Start –hankkeessa, jota toteutettiin vuosina 2003 – 2007, työelämäjaksonsa suorittaneen 100 opettajan suunnitelmat ja raportit.

Tutkimustulosten perusteella työelämäjaksojen tavoitteiden voidaan todeta yleisimmin liittyvän opettajan työelämäosaamisen ylläpitämiseen, työssäoppimisen edistämiseen sekä oppilaitoksen ja työelämän välisten yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Toimintaan osallistuneet kokevat työelämäjaksot toimivaksi yhteistyömuodoksi sekä opettajan osaamisen ylläpitämisen että ammatillisen peruskoulutuksen työelämäyhteistyön rakentamisen näkökulmasta. Työelämäjaksot näyttävät myös innostavan opettajia ja lisäävän heidän hyvinvointiaan työssään. Osallistumishalukkuudessa ja osallistumismahdollisuuksissa näyttää kuitenkin oppilaitosten, alojen ja opettajien välillä olevan eroja. Pääsääntöisesti kokemukset ovat kuitenkin niin hyviä, että työelämäjaksot halutaan vakiinnuttaa osaksi ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien henkilöstöstrategiaa.

Toteutuskäytänteiden keskeiset haasteet ja ongelmat liittyvät työelämäjaksojen kustannusintensiivisyyteen juurruttamisen esteenä, organisaation tavoitteiden huomioimiseen opettajan henkilökohtaisten tavoitteiden ohella sekä työelämäjaksojen aiempaa suunnitelmallisempaan toteutukseen yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Lisäksi on syytä huomioida edellä mainitut osallistumiseen ja osallistumismahdollisuuksien luomiseen liittyvät haasteet. Ennen kaikkea työelämäjaksojen tulevaisuuden varmistamiseksi kaivataan pysyvää rahoitusmallia.

Tutkimusraportin pohdintaosuus jakautuu neljään osaan, jossa ensimmäisessä tarkastellaan työelämäjaksoja tutkimuksessa avautuvina ilmiöinä ja esitellään esiin nousevat opettajien työelämäjaksojen päätoteutusmallit. Toisessa osassa tarkastellaan tutkimustuloksia suhteessa teoreettiseen viitekehykseen. Kolmannessa osassa tarkastellaan tutkimustuloksia suhteessa tutkimuskontekstiin. Pohdinnan neljäs osa muodostuu työelämäjaksojen kehittämistarpeiden yhteenvedosta sekä jatkotutkimustarpeiden esittelystä.

Työelämäjaksojen kehittämiseksi esitetään tutkimuksen perusteella muun muassa seuraavaa.

• Tarvitaan pitkän tähtäimen rahoitusmalli.

• Työelämäjaksojen myönteisiä vaikutuksia on tehostettava ammatillisella substanssikoulutuksella. On synnytettävä ammatillisille opettajille suunnattu substanssikoulutustarjonta.

• On luotava vastavuoroiseen henkilövaihtoon perustuva toteutusmalli: opettajan siirtyessä työelämäjaksolle yritykseen yrityksestä siirtyy työntekijä kouluelämäjaksolle oppilaitokseen.

• Opettajien osallistumisastetta on nostettava ja osallistumisen esteet poistettava.

• Työelämäjaksot on kytkettävä nykyistä tiiviimmin toisaalta osaksi koulutusyhtymien henkilöstöstrategiaa toisaalta osaksi opettajan henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa.

Asiasanat: ammatillinen peruskoulutus, asiantuntijuuden kehittäminen, osaamisen kehittäminen, työelämäjakso, työelämäyhteistyö.