Päiväkodin esiopetussuunnitelma elinikäisen oppimisen oppimisympäristönä : "tärkeintä ei ole maali ja mitali, vaan matka"

Abstract

Vuonna 2001 voimaan tulleen esiopetusta koskevan uudistuksen sekä viime vuosien varhaiskasvatuksen kehittämistyön tavoitteena on ollut lisätä suomalaisten lasten mahdollisuuksia päästä elinikäisen oppimisensa alkuun. Esiopetusta säätelevät nyt uudistuksen jälkeen perusopetuslaki ja sen pohjalta annetut säädökset ja normit. Esiopetussuunnitelman perusteet ­asiakirja toimii opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin keskeisimpänä perustana. Se on kehys, jota tulkiten, muokaten ja täydentäen on laadittu paikallisesti opetustyötä kuvaava, kehittävä ja käytännön toimintaa ohjaava opetussuunnitelma. Kunnan yhteisen esiopetussuunnitelman lisäksi monissa kunnissa on vielä laadittu päiväkotien yksikkökohtaiset esiopetussuunnitelmat. Nämä ovat niitä asiakirjoja, joissa eri tavoin “puhutaan” tai “ei puhuta” esiopetuksesta elinikäisen oppimisen oppimisympäristönä. Ne toimivat myös niinä perustoina, joille rakentuen esiopetusta lähdetään tulkitsemaan ja toteuttamaan osana elinikäistä oppimisen prosessia.

Tässä tutkimuksessa tutkimuskohteena olivat kirjoitetut esiopetussuunnitelmat, joita sisällönanalyysia hyödyntäen analysoitiin elinikäisen oppimisen oppimisympäristöinä. Analyysissa sovellettiin Hannafin ja Landin tulkintakehystä oppimisympäristön viidestä perustasta: psykologinen, pedagoginen, teknologinen, kulttuurinen ja pragmaattinen. Tutkimusaineiston muodostivat erään suurehkon kaupungin kunnallisten päiväkotien esiopetussuunnitelmat ja opetussuunnitelmaan perustuvat suunnitelmat. Tausta-asiakirjoina tarkasteltiin myös Esiopetussuunnitelman perusteita ja kuntakohtaista esiopetussuunnitelmaa 2001. Aineistoa arvioidaan sisällön analyysiä käyttäen. Opetussuunnitelmia ja opetussuunnitelmaan perustuvia suunnitelmia tarkastellaan aineistolähtöisesti.

Analyysin perusteella esiopetussuunnitelmat jakaantuivat kolmeen tekstikehystyyppiin: suppea luettelomainen tekstikehys, jossa painotettiin sisältöalueita; uusintava tekstikehys, jossa toistettiin valtakunnan ja kunnan suunnitelmia ja uudistava tekstikehys, jossa näkyi esiopetuksen pedagogiikan ja toiminnan kehittäminen. Elinikäistä oppimisten sisältöjä analysoitiin soveltaen Longworth ja Daviesin ja Longworthin jäsennyksiä elinikäisen oppimisen- ja elämäntaidoista. Useimmat elinikäisen oppimisen kannalta keskeiset taidot on mainittu Esiopetussuunnitelman perusteissa ja valtaosin myös kuntakohtaisessa esiopetussuunnitelmassa. Päiväkotien omissa esiopetussuunnitelmissa vaihtelu oli suurempaa. Näiden yksikkökohtaisten esiopetussuunnitelmien ja esiopetussuunnitelmaan perustuvien suunnitelmien muodostama kuvaus elinikäisestä oppimisesta muodostui joissakin suunnitelmissa esiopetuksen keskeisimmäksi tavoitteeksi - joissakin vain satunnaisesti saavutettavaksi mahdollisuudeksi.

Avainsanat: esiopetus, esiopetussuunnitelma, elinikäinen oppiminen, oppimisympäristö