Ennakkotiedot tuloverotuksessa
RANTA-AHO, ARTO (2006)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
RANTA-AHO, ARTO
2006
Vero-oikeus - Tax Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
Hyväksymispäivämäärä
2006-09-14Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on tuloverotuksen ennakkotietomenettelyn ja siihen liittyvien vero-oikeudellisten kysymysten tutkiminen. Veroviraston oikeudesta antaa sitovia tuloverotuksen ennakkotietoja on säännelty VML 85 §:ssä. Ennakkotieto on toimivaltaisen veroviranomaisen kirjallisesta hakemuksesta antama päätös, jolla ennen verotuksen toimittamista vahvistetaan, miten verolakia on sovellettava hakemuksessa tarkoitettuun toimenpiteeseen. Ennakkotietomenettelyllä pyritään ennen kaikkea lisäämään verotuksen ennakoitavuutta ja verovelvollisten oikeusturvaa.
Tutkimuksen kohteena on veroviraston ennakkotietomenettelyä koskevan oikeussäännöksen sisällön selvittäminen, joten tutkimusta voidaan hyvin luonnehtia lainopilliseksi. Tutkimuksen tarkastelutapa on ennen kaikkea verolain soveltajan näkökulma. Veroviranomaisen näkökulma on tutkimuksessa keskeisesti esillä, koska tutkimus kohdistuu menettelyyn liittyvään vero-oikeuteen. Ennakkotietomenettelyn voidaan hyvin sanoa kuuluvan muodolliseen vero-oikeuteen, jossa annetaan vastauksia aineelliseen vero-oikeuteen liittyviin kysymyksiin. Ennakkotietojärjestelmän tarkoituksena on siten turvata oikeaan eli lainmukaiseen tulokseen päätyminen verovelvollista koskevassa asiassa jo ennakolta.
Ennakkotietomenettelyä koskeva säännös on kirjattu verotusmenettelylakiin niin yleisessä muodossa, että se mahdollistaa ennakkotiedon saannin kaiken laatuisiin tuloverotuksen ennakkokysymyksiin. Tätä on pidettävä ennakkotietomenettelyn vahvuutena. Toinen ennakkotietojärjestelmän merkittävä vahvuus on siinä, että ennakkotietoja voidaan saada lähellä verovelvollista eli verotuksen toimittajalta. Kynnys hakea ennakkotietoa verovirastolta on alempi kuin hakea ennakkokannanottoa KVL:lta.
Tuloverotuksen ennakkotietomenettelyn poikkeamista veroviraston muiden veromuotojen ennakkokannanottomenettelystä voidaan kuitenkin arvioida kriittisesti. Kahden erilaisen veroviraston eri veromuotoja koskevan ennakkokannanottomenettelyn olemassaoloa ei välttämättä voida pitää onnistuneena ratkaisuna. Eri järjestelmät aiheuttavat ennakkokannanottojen hakijoille turhaa sekaannusta. Ne ovat myös eri veromuotoja koskevissa yhteisissä ennakkokannanottohauissa verohallinnon kannalta ongelmallisia.
Ennakkotietomenettelyyn liittyvä veroasiamiesten muutoksenhakuoikeutta koskeva ilmoitusmenettely on kansainvälisestikin poikkeuksellinen järjestelmä. Muutoksenhakuoikeuden varaaminen jättää tilanteen auki eikä lopullista ennakollista ratkaisua asiassa saada. Veroviraston ennakkotietomenettelyn yhdenmukaistaminen veroviraston ennakkoratkaisumenettelyn kanssa selkeyttäisi ennakkokannanottomenettelyä.
Tutkimuksen kohteena on veroviraston ennakkotietomenettelyä koskevan oikeussäännöksen sisällön selvittäminen, joten tutkimusta voidaan hyvin luonnehtia lainopilliseksi. Tutkimuksen tarkastelutapa on ennen kaikkea verolain soveltajan näkökulma. Veroviranomaisen näkökulma on tutkimuksessa keskeisesti esillä, koska tutkimus kohdistuu menettelyyn liittyvään vero-oikeuteen. Ennakkotietomenettelyn voidaan hyvin sanoa kuuluvan muodolliseen vero-oikeuteen, jossa annetaan vastauksia aineelliseen vero-oikeuteen liittyviin kysymyksiin. Ennakkotietojärjestelmän tarkoituksena on siten turvata oikeaan eli lainmukaiseen tulokseen päätyminen verovelvollista koskevassa asiassa jo ennakolta.
Ennakkotietomenettelyä koskeva säännös on kirjattu verotusmenettelylakiin niin yleisessä muodossa, että se mahdollistaa ennakkotiedon saannin kaiken laatuisiin tuloverotuksen ennakkokysymyksiin. Tätä on pidettävä ennakkotietomenettelyn vahvuutena. Toinen ennakkotietojärjestelmän merkittävä vahvuus on siinä, että ennakkotietoja voidaan saada lähellä verovelvollista eli verotuksen toimittajalta. Kynnys hakea ennakkotietoa verovirastolta on alempi kuin hakea ennakkokannanottoa KVL:lta.
Tuloverotuksen ennakkotietomenettelyn poikkeamista veroviraston muiden veromuotojen ennakkokannanottomenettelystä voidaan kuitenkin arvioida kriittisesti. Kahden erilaisen veroviraston eri veromuotoja koskevan ennakkokannanottomenettelyn olemassaoloa ei välttämättä voida pitää onnistuneena ratkaisuna. Eri järjestelmät aiheuttavat ennakkokannanottojen hakijoille turhaa sekaannusta. Ne ovat myös eri veromuotoja koskevissa yhteisissä ennakkokannanottohauissa verohallinnon kannalta ongelmallisia.
Ennakkotietomenettelyyn liittyvä veroasiamiesten muutoksenhakuoikeutta koskeva ilmoitusmenettely on kansainvälisestikin poikkeuksellinen järjestelmä. Muutoksenhakuoikeuden varaaminen jättää tilanteen auki eikä lopullista ennakollista ratkaisua asiassa saada. Veroviraston ennakkotietomenettelyn yhdenmukaistaminen veroviraston ennakkoratkaisumenettelyn kanssa selkeyttäisi ennakkokannanottomenettelyä.