Terveysalan opiskelijan hoitotyön osaamisen oppiminen opinnäytetyön kontekstissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysalan opiskelijan hoitotyön osaamisen oppimista. Osaamisen oppimista kuvattiin opiskelijan saavuttamien oppimistavoitteiden ja käyttämien oppimisstrategioiden kautta. Opiskelijan oppimistavoitteina olivat hoitotyön kvalifikaatiovaatimukset, joiden saavuttaminen oli yhteydessä opiskelijan käyttämiin osaamista syventäviin oppimisstrategioihin. Oppimisen kontekstina oli ammattikorkeakouluopintojen opintojakso opinnäytetyö.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Lomakkeen kysymykset, jotka liittyivät opiskelijoiden oppimisstrategioiden käyttöön, laadittiin Ruohotien (1995) kasvuprojektin mittaria mukaillen. Hoitotyön kvalifikaatiovaatimuksiin liittyvät kysymykset laadittiin hoitotyön nykyisiä ja tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimuksia kuvaavien tutkimustulosten perusteella. Tutkimusaineisto kerättiin marras- ja joulukuun vaihteessa vuonna 2001. Tutkimushenkilöiksi valittiin Laurea-ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijat, jotka olivat valmistumisvaiheessa ja joiden opinnäytetyö oli joko hyväksytty tai hyväksymisprosessissa. Vastaajia oli 112 opiskelijaa. Saatu aineisto analysoitiin SPSS for Windows 11.5 tilasto-ohjelman avulla.

Terveysalan opiskelija saavutti hoitotyön kvalifikaatiovaatimusten mukaista osaamista. Teknisistä ja tuotannollisista kvalifikaatioista korostui vuorovaikutusosaamisen, potilaan kokonaishoidon, yllättävien tilanteiden hallinnan sekä päätöksenteon ja tiedonhankinnan osaamisen oppiminen. Opiskelijan sitoutuminen hoitotyöhön ja eettinen osaaminen syvenivät opinnäytetyön yhteydessä. Sosiokulttuurisista kvalifikaatioista yli puolet opiskelijoista oppi tiimi- ja yhteistyöosaamista ja puolet verkosto-osaamista. Yli puolet opiskelijoista oppi opinnäytetyön yhteydessä innovatiivisista kvalifikaatioista kehittymisosaamista ja lähes puolet kehittämisosaamista. Osa saavutetuista kvalifikaatioista oli yhteydessä opinnäytetyön ominaisuuksiin ja osa opiskelijan sukupuoleen, ikään, aikaisempaan koulutukseen ja työkokemukseen.

Hoitotyön osaamisen oppimiseksi opiskelija käytti oppimisen syväprosessoinnin mahdollistavia kriittisen ajattelun, syventämis-, jäsentely- ja metakognitiivisia sekä ongelmanratkaisustrategioita. Kognitiivisten ja ongelmanratkaisustrategioiden käyttö liittyi opiskelijan ikään ja aikaisempaan koulutukseen. Mieleenpainamisstrategioiden käyttö oli vähäistä opinnäytetyön yhteydessä. Resurssien hallintastrategioista korostui aikaan liittyvien strategioiden käyttö.

Opiskelijan saavuttamilla kvalifikaatioilla oli merkitsevä yhteys opiskelijan osaamiseen koodata ja muokata uutta tietoa sekä säädellä, tarkkailla ja muokata omia kognitiivisia prosesseja. Lisäksi opiskelijan taito jäsentää sisältöjä, yhdistää tietoja ja valita datasta ydinajatukset sekä opiskelijan taito identifioida, eritellä, jäsennellä ongelmia sekä suunnitella, toteuttaa ja arvioida vaihtoehtoisia ratkaisuja olivat yhteydessä motivaatio- ja innovatiivisten kvalifikaatioiden saavuttamisen kanssa sekä osaan tuotannollis-teknisten, mukautumis- ja sosiokulttuuristen kvalifikaatioiden kanssa.

Tutkimustulosten perustella kehittämiskohteiksi esitetään tutorjärjestelmän, opetussuunnitelman sisällön ja opiskelijan oppimisen palautejärjestelmän kehittämistä.

Avainsanat: terveysalan opiskelijan hoitotyön osaamisen oppiminen, hoitotyön kvalifikaatiot, oppimisstrategiat, koulutuksen kehittäminen